28 / 78
28
vuoiŋŋalaš moriidusa, mii mielddisbuvttii ahte son rievdadit olu iežas
eallingearddi ja šattai okta Læstadiusa lagamus bargoguimmiin. Go
Læstadius boarásnuvvagođii ja fámohuvvagođii, oahpai Raattamaa
šaddat moriidusa čeahpes lágideaddjin ja vuoiŋŋalaš jođiheaddjin.
Son lei luonddus oalle earálágán go Læstadius. Raattamaa lei vuolle-
gis ja rabas olmmoš sihke jođiheaddjin ja sárdnideaddjin. Su ja Læs-
tadiusa oktavuođa leat buohtastahttán apostala Johannesiin ja
gásttašeaddji Johannesiin: Læstadius deattuhii suttu hámi ja vuogi ja
Lága báhkkomiid iežas sártniin, nu mot gásttašeaddji Johannes lei
dahkan Biibbala áiggis, ja Raattamaa fas sárdnidii seammaládje go
apostal Johannes lei sárdnidan suttuid ándagassii addojumi birra mii
luvve sielu duskkis ja balus. Dát erohus ii lean váttisvuohtan dán
guovtti sárdnideaddjái. Raattamaa dajai Læstadiusa birra ahte son lei
"vuosttaš ja buoremus bargi dán risttalašvuođas". Læstadius namuhii
Raattamaa sullasaš sániiguin, ja ávžžuhii dávjá olbmuid geat ledje
duskkis "mannat skuvla-Jussis" bivdit veahki.
Ruovttustis Sáivomuotkkis mátkkoštii Raattamaa viidát sihke
suoma ja ruoŧa bealde ráji, ja dávjá bohte sárdnideaddjit Sáivomuot-
kái oažžut ráđiid ja neavvagiid mot galge doaimmahit bargguideaset.
Maŋit áigái leat Raattamaas báhcán olu reivvet mat čájehit mot son
jođihii moriidusa barggu ja neavvui go badjánedje soahpameahttun-
vuođat siskkáldasat moriidusas oahpa ja meanuid dáfus. Reivvet
duođaštit ahte Raattamaa lei dakkár olmmoš geas lei stuora ipmár-
dus ja buoredáhtolašvuohta earáid ektui. Son dohkkehii sárdnidedd-
jiid iešguđetlágán vugiid, ja orro leame nu ahte son ii háliidan dákkár
erohusaid dagahit earuid moriidusas. Go soahpameahttunvuođat
badjánedje ja son bivdojuvvui boahtit soabadeaddjin, de dáguhii son
álo ahte goappašat bealit fertejedje geahččalit dohkkehit nuppi beali.
Son oaivvildii ahte riiddut badjánit danne go goappašat bealit háliidit
bajidit iežaset ja iežaset oaiviliid. Ii dušše nubbi bealli, muhto
goappa-
šat
bealit galge guorahallat iežaset ja dohkkehit ahte olbmot sáhttet
ovttasbargat vaikko leat iešguđetlágán oaivilat.
Go Raattamaa jámii 1899:s, de ledje moriidusas nu stuora
vuostelasvuođat ahte lei veadjetmeahttun garvit earráneami. Vuost-
taš earráneapmi lei daid gaskka mat gohčoduvvojedje
nuorta- ja oar-
je-leastadianisman
. Sivvan dása lei vuosttažettiin dat go ledje nu
stuora vuostelasvuođat dan guovtti ovdalis namuhuvvon váldoguovl-
lus: Duortnosleagi suoma (kvena) leastadialaččaid ja sámi leastadia-
laččaid gaskkas Gárasavvonis davvin gitta Jiellavárrái lulde. Duort-
nosleagi leastadialaččaid gaskkas leigga Erkki-Anti ja báhppa Aatu
Laitinen deaŧalaš jođiheaddjit. Goappašagat háliideigga doalahit buo-
ri oktavuođa girkuin ja sárdnideigga evangelialaš gillii mii siivvožit