24 / 78
24
Dáid skuvlarohkosiid vuohki šattai leastadialaš lohkamiid
vuođđun. Oahpaheaddji/sárdnideaddji báiki lei skuvlalatnja, ii ge gir-
ku. Danne son ii geavahan sárdnestuolu ii ge áltára. Son čohkkedii
dušše katehtara duohkái nu go dagai go oahpahii mánáid skuvlaáig-
gis. Danne sárdnidit dálá sárdnideaddjit dávjá muhtun beavddi duoh-
ken lohkanlanjas, ja guldaleaddjit fas čohkkájit su ovddabealde. Ja
seammaládje go Sámi skuvlalanjat ledje ovttageardánat ja unnán
hervejuvvon, de huksejuvvojedje maiddái maŋit áiggi lohkanlanjat nu
eaŋkilit go lei vejolaš. Vel dálá sárdnidanvuohki nai čuovvu dalá vuo-
gi: sárdnideaddji lohká kapihttala Biibbalis ja čilge vearssas versii
lohkkojuvvon teavstta sisdoalu ja buohtastahttá eallingerddiin maid
guldaleaddjit dovdet.
Báhpa maŋemus jahki
1849:s nammaduvvui Læstadius Pajala suohkanbáhppan ja proavá-
sin. Moriidus lei juo ollen dohko eará sárdnideddjiid barggu bokte, ja
fargga bohte olbmot čoran girkui sihke ruoŧa ja suoma bealde ráji.
Læstadius vásihii maiddái olu vuostebiekka. Pajalas vuostálaste fá-
molaš olbmot geat eai liikon su báhppavuohkái. Son ii ballan hárdi-
mis riggáid ja fámolaš olbmuid. Læstadius lei nággáris olmmái, ja son
geavahii dávjá garra ironiija sihke sártniin ja čálalaš reivviin maid
sáddii aviissaide. Su garraseamos vuostálastit ledje olgobáikki
eaiggádat geat vuvde buolliviinni olbmuide. Sii masse olu iežaset
ealáhusvuođus go oskkolaččat eai šat oastán sin gálvvu. Maiddái
"hearrát", dat mearkkaša rikkis olbmot Pajalas ja Kengisa ruovde-
Pajala girku 1850-logus.