27 / 78
27
sullo leastadialaččaid gaskkas 1860- ja 70-loguin, de vulggii son doh-
ko veahkehit čoavdit riidduid, ja son reivvestalai máŋga jagi morii-
dusa jođiheddjiiguin Čáhcesullos ja Deanus.
Guovllus Gárasavvona rájes Jiellevári rádjái oaččui leastadialaš
osku olu doarjaga sámi álbmogis, ja oallugat moriidusa vuosttamuš
sárdnideddjiin ledje boazosápmelaččat. Oallugat sis johte Norgga rid-
doguvlui geasset ealuideasetguin. Doppe čohkkejedje sii ustibiid ja
fulkkiid ja dolle rohkosiid ja ságastalle risttalašvuođa ja risttalaš-
eallima birra. Maiddái sápmelaččat geat orro dain guovlluin gosa
boazosápmelaččat johte, serve dáidda lohkamiidda, ja danne lea
šaddan dábálaš eanas leastadialaš birrasiin dadjat ahte "ledje
johttisápmelaččat geat bukte leastadialaš moriidusa Norgii".
Daid áramus jođiheddjiid gaskkas Sámis lei okta guhte
lunddolaččat bekkii gelbbolaš jođiheaddjin maŋŋel go Læstadius já-
mii 1861:s. Dat lei ovdalis namuhuvvon katekehta ja skuvlaoahpa-
headdji
Juhani Raattamaa
. Su sohka bođii Gihttelis Suomas, muhto
ieš gal lei riegádan Guhttásis Gárasavvona suohkanis jagis 1811.
Maŋŋel ásaiduvai Sáivomuotkái, sullii 7 miilla nuortalulábealde Gá-
rasavvona. Boarásnunbeaivái gohčodišgohte su "Sáivo-áddján".
Raattamaa bođii geafes ruovttus. Eadni lei vánhurskkis nisu
guhte dávjá humai mánáidisguin risttalaš oskku birra. 15-jahká-
sažžan vulggii son reaŋgan oappás dállui. Doppe son buohccái dak-
ka maŋŋel ja šattai duohta eahpádussii iežas oktavuođa dáfus Ipmi-
liin. Ii vel Læstadius ge nagodan veahkehit su. Raattamaa dearvvaš-
nuvai fas, muhto oskkolaš eahpádus givssidii su ain. Muhtun áigge
maŋŋel nammadii Læstadius Raattamaa katekehtan. Son bekkii farg-
ga čeahpes oahpaheaddjin, muhto gaskkohagaid dagahii alkohola-
geavaheapmi su barggu ovdii. Go lei 30-jagiin, de vásihii garra
Juhani Raattamaa (1811-1899).
Juhani Raattamaa dállu Sáivomuotk-
kis.