23 / 78
23
Pekka šattai áiggi mielde okta Læstadiusa oskkáldaččamus sárdni-
deddjiin, muhto son lei guhkkin eret áidna gii sáddejuvvui sárdnidit
dáinnalágiin. Čuovvovaš jagiid sáddejuvvojedje olu juguhisvuođa-
sárdnideaddjit olbmuid lusa. Muhtumat bohte maiddái Norgii, omd.
Antin-Pieti
(Ántte-Biette, Per Anders Nutti),
Juho Matthis Siikavuopio,
Pekka Piltto, Heikki Parkajoki
ja
Erkki Raattamaa
– namuhan dihte
muhtumiid.
Skuvlaolmmái
Pekka nuorat vieljas,
Juhani Raattamaas
(1811-1899), ledje maiddái
stuora alkoholaváttisvuođat. Maŋŋel go son šattai oskkolažžan, de
oaččui son barggu Læstadiusas mii hoigadii su eallima ođđa guvlui.
Álggos oaččui ieš vuođđooahpahusa risttalašvuođa birra Læstadiu-
sas, ja dasto nammaduvvui son katekehtan ja sámi mánáid oahpa-
headdjin Gárasavvonis. Go lei muhtun jagiid bargan, de nammadii
Læstadius su 1848:s oahpaheaddjin Sámi vuosttaš mišuvdnaskuvlii.
Skuvla lei vuosttažettiin sámi mánáid ja nuoraid váste ja dollojuvvui
Lainio-gilis Čohkkirasa suohkanis. Ovdal lei guovllu skuvlaortnet lea-
maš nu ahte 18 sámi máná galge čohkkejuvvot ođđaássiid lusa gos
galge oažžut biepmu ja oahpahusa. Ođđa ortnegis válde vuostá 50
máná Lainio skuvlii dainna ulbmiliin ahte galge doppe oahppat eamb-
bo njealji mánus go ovdal ledje olles jagis oahppan ođđaássiid luhtte.
Læstadiusas lei váldi čađahit dán ođđa ortnega danne go son
lei nammaduvvon davimus Sámi skuvlabearráigeahččin. Danne sáhtii
son ásahit dákkár skuvllaid juste dohko gosa su mielas orui heivvo-
laš. Mišuvdnaskuvla Lainios ii lean áidna skuvla maid Læstadius ása-
hii. Bohte dađistaga eambbo ja oktiibuot álggahuvvojedje 53 dákkár
skuvlla jagiin 1848-61. Dát ruhtaduvvojedje eanas oaffariid bokte
maid sii geat orro guovllus, adde. Dáid skuvllaid oahpaheaddjit šadde
"sárdnideaddji olmmájin", dat mearkkaša olbmát geat doibme sihke
oahpaheaddjin ja sárdnideaddjin. Oallugat johte viidát go skuvla-
doaimmas lei boddu. Oallugat bohte maiddái Norgii. Mišuvdna-
skuvllat šadde deaŧalaš reaiddut moriidusa barggus, ja daid bokte
sáhtii Læstadius garvit dalá gildosa doallat vuoiŋŋalaš lohkamiid alm-
má báhpa haga. Oahpahusa váldosisdoallu lei lohkanhárjehallan ja
risttalašvuođamáhttu. Eahkedis, maŋŋel go skuvla lei nohkan, čoahk-
kanedje dávjá rávisolbmot skuvlalanjaide eahkesrohkosii gos lávlo
sálmmaid, rohkadalle ja lohke jitnosit Læstadiusa sártniid ja eará sá-
megiel ja suomagiel čállagiid. Maŋŋel ságastalle risttalašvuođa birra,
dávjá gitta idjii.
Juhani Raattamaa (1811-1899).