29
ávžžuhii oskut dan sadjái go suhttadit garra cuiggodemiiguin. Sámi
jođiheaddjit gal baicca ledje garraseappot iežaset sártniin. Sii ledje
maid garrasat girku ja báhpaid vuostá, maiddái Aatu Laitinen. 1870-
logu álgogeahčen bođii evttohus earránit stáhtagirkus ja doaimmahiš-
goahtit sierra rihpaid. Dát evttohus hilgojuvvui fargga, earret eará
danne go Raattamaa vuostálasttii evttohusa.
Okta dain njunuš jođiheddjiin oarje-leastadialaš guovllus lei
Pur-
nu-Jonas
(Jonas Johanson, 1829-1902) Vettasjärvis eret, ja fárrii
maŋŋel Purnui. Son lei hui garra sárdnideaddji guhte geavahii seam-
ma bastilis ja ironalaš giela sártniinis go Læstadius lei dahkan su ov-
dal. 1893:s sáddejuvvui son Amerihkái soabadeaddjin vuostelas-
vuođain mat ledje badjánan leastadialaččaid gaskkas geat ledje fár-
ren Michigan-stáhtii. Son lihkostuvai doaimmain, mii dagahii ahte su
guovddáš ámmát moriidusa barggus ruovttus nannejuvvui. Muhtun
stuoračoakkámiin Láttevári-gilis Davvi-Ruoŧas jur ovdalaš juovllaid
1897 šattai dattetge earru oarje-leastadialaš guovllu Purnu-joavkku,
ja Laitinena ja Erkki-Anti bealušteddjiid gaskka nuorttit guovllus
(Duortnosleagis ja Suomas). Vaikko geahččaledje duođas soabadit,
de eai nagodan dát guokte joavkku soahpat. Dáinnalágiin juohkásii
leastadianisma guovttesadjái: nuorttit ja oarjjit suorgái.
Leastadialaš váldoguovllut
Norggas.