22
oidnosii: suollagat heite suoládeames, alkoholageavaheapmi njiejai
dovdomassii ja olbmot ealligohte govttolaččabut ja jierpmálaččabut.
Juguhisvuođasárdnideaddji
Badjelmearálaš alkoholageavaheapmi lei sosiálalaš váttisvuohta
Læstadiusa áigge, ja son oinnii ieš makkár vártnuhisvuođa jugeš-
vuohta čuovuhii: bearrašat gillájedje fuollameahttunvuođas, ealut
báhce guođoheddjiid haga ja buorit hearggit vuvdojuvvojedje olgo-
báikki eaiggádii moatti drámma ovddas. Læstadius gieđahalai dávjá
dákkár váttisvuođaid iežas sártniin ja sárdnidii sihke suhtuin ja ironii-
jain dan birra mot viidnegávppašeaddjit geavahedje heajuid – ja dan
birra mot guhtege juhkki bealuštii daguidis:
Ja go juhkki Jesusa nammii buressivdnida viinni mii lea su bidjan garru-
dit ja doarrut, ja giitá Ipmila dan buollimirkko ovddas mii billista su
dearvvašvuođa, opmodaga ja náittosdili ja doalvvuha su mánáid geafi-
vuhtii, de lea son mielastis giitán čábbát ja váimmustis rohkadallan Ip-
milii. Muhto dát čalmmehis rávkkit eai dieđe gean sii giitet ja geasa roh-
kadallet. Ja go viidnegávppašeaddji giitá Ipmila dan ovddas maid lea
gávppašeami bokte dinen, ja rohkadallá Ipmila álo buressivdnidit su
doaimma, de lea maiddái son lohkan čáppa ja sielu nannejeaddji rohko-
sa dainna doaivagiin ahte Ipmil gullá buot juhkkiid ja viidnegávppa-
šeddjiid buressivdnádusa go sii rohkadallet Ipmilis veahki beahttit eará
olbmuid ja billistit iežaset sielu.
(Sárdni 5. sotnabeaivvi maŋŋel beassážiid 1848).
Ii lean álki dušše ovtta sárdneolbmái doarrut alkoholageavaheami
vuostá. Læstadius dárbbašii veahki – ja dasa gávnnai čovdosa: son
sáddii eaktodáhtolaš bargiid geat galge movttiidahttit olbmuid gáidat
alkoholageavaheamis. Dát "juguhisvuođasárdnideaddjit" eai sárdni-
dan dušše alkoholageavaheami birra, muhto maiddái risttalašvuođa
birra, das go Læstadius lei vissis das ahte doarrun geafivuođa ja
vártnuhisvuođa vuostá, ja maiddái gárrenmirkogeavaheami vuostá,
vuosttažettiin vulggii guđege risttalaš oskkus. Máŋggas dáin juguhis-
vuođasárdnideddjiin šadde ge nappo maiddái moriidusa vuosttaš
jođiheaddjit. Okta dain lei
Pekka Raattamaa
(1803-1888) guhte olu
jagiid lei leamaš beakkán juhkki. Maŋŋel go son lei moriidan Læsta-
diusa sárdnideami geažil, sáddejuvvui son Čohkkirassii 1847 juovl-
laid. Sus ledje mielde sártnit maid Læstadius lei čállán, mat ávžžu-
hedje oskut ja gáidat alkoholas. Dáid sártniid logai son jitnosit ja das-
to ságastalai son olbmuiguin man deaŧalaš lea eallit risttalaš eallima.