17 / 78
17
Læstadiusa giehtačála.
deaŧalaččamus botanihkalaš bargu lei čállojuvvon latiinnagillii ja dan
namma lei
Loca Parallela Plantarum
(Šattuid buohtalas šaddobáik-
kit). Girji ilmmai 1839:s.
Lei vuosttažettiin dát dieđalaš doaibma mii dagahii ahte Læsta-
dius ávžžuhuvvui searvat dan stuora dieđalaš
Recherche
-
ekspedišuvdnii maid fránskalaš dutkit čađahedje 1838-1839:s. Son
galggai ofelastit joavkku Sámi čađa, ja maiddái leat árktalaš guovllu
šaddoekspeartan. Læstadius deaivvai ekspedišuvnna oasseváldiid
Finnmárkkus ja čuovui sin Finnmárkkoduoddara badjel ja Duortnos-
leagi vulos. Ekspedišuvdna ii lean nu bures organiserejuvvon go
jurddaša boađusáigumušaid birra. Læstadius šállošii ee. go sii
jurddašedje eambbo viinni birra go bivuid birra! Dasa lassin lei sis un-
nán áigi dieđalaš áicamiidda go johte Sámi čađa. Danne šattai Læs-
tadiusa oassi ekspedišuvnnas vuosttažettiin 6400 goikaduvvon šattu
maid son vuvddii ekspedišuvnna jođiheaddjái. Giitun barggu ovddas
oaččui Læstadius 1841:s fránskalaš dieđalašakademiija gudnimedál-
ja. Lea dát medállja mii lea Læstadiusa almmolaš portreahtas. Muđui
son lei maid Botanical Society gudnimiellahttu Edinburghas, ja
Gonagaslaš Dieđalašservodaga miellahttu Uppsalas.
L.L. Læstadius, karikatyr-sárggus
man G.A. Hüttling lea dahkan. Rattis
rukses rieggá siste fránskalaš
dieđalašakademiija gudnimedállja.