37 / 78
37
Stockfleth lihcui Guovdageainnu sápmelaš leansmánni ja attii baicca
bargodoaimmaid muhtun ruoŧŧelažžii gii orui giehmánni luhtte. Su
namma lei
Lars Johan Bucht
. Son lei ovdal leamaš Badje-Durdnosa
leansmánnin, muhto son lei ekonomalaččat verrošan ja massán virg-
gis doppe. Guovdageainnus eai liikon sutnje danne go lei nu
garragieđat. Ja dasa lassin lei son muhtun jagiid ovdal čállán almmo-
laš váidaga Læstadiusa vuostá, ja dat maid ii dahkan su nu bivnnuhin
gohccán olbmuid gaskkas.
1851:s mearriduvvui Guovdageaidnu sierra báhppasuohkanin,
ja báhppan lei nuorra ja easkaoahppan
Fredrik Hvoslef
. Son bođii
dohko njukčamánus 1852 ja ásaiduvai garuhuvvon giehmánni Ruth
lusa. Seamma giđa guđii Stockfleth gili. Ovdal go Hvoslef bođii, de lei
Guovdageaidnu gullan Čuđegietti báhppsuohkanii Porsáŋggus, ii ge
lean nu dávjá ahte báhppa asttai doppe vuolgit várrái. Jagi 1852
geassi ja čakča golihii ráfálaččat seammás go moriidus dađistaga
nanosnuvai dán ođđa báhppasuohkanis.
Muhto dilli rievddai hirbmosit skábmamánu 8. beaivvi 1852. Dal-
le čoahkkanedje 40 olbmo giehmánni Ruth viesu olggobeallái, ja sis
ledje niibbit ja šluppohat vearjun. Sii áigo jorgalahttit sihke Rutha ja
earáid geain ii lean seamma oaidnu go sis – bákkuin jus lei dárbu.
Vuos fallehedje leansmánni Bucht, ja go Ruth geahččalii veahkehit
su, de fallehedje su maid. Goappašagat gottahalaiga. Go báhppa
Hvoslef joavddai, de son geahččalii humahit olbmuid, muhto sii čatne
su gitta ja huško su soahkerissiiguin. Go falleheapmi buollái, de dáik-
kihedje "stáđđáset" olbmot ja sáddejedje dieđu Ávžái ahte boahtit
veahkkin. Go veahkit bohte, de fáhtejedje falleheddjiid ja čatne sin
gitta. Dasto dolvojuvvojedje Áltái. Čuovvovaš dikkis dubmejuvvojedje
viđas stuimmiid jođiheddjiin jápmimii ja 28 olbmo fas dubmojuvvojed-
je giddagassii oanehit dahje guhkit áigái. Maŋŋel rievdaduvvojedje
olu dáin duomuin ja falleheaddjit besse hálbbibui, muhto alimusriekti
doalahii gal jápminduomu dan guovtti jođiheaddji,
Aslak Hætta
ja
Mons Somby
, dáfus. Soai steavliduvvuiga Álttás golggotmánu 14.
beaivvi 1854.
Mii lei rievtti mielde mii dáhpáhuvai Guovdageainnus skábma-
mánu 8. beaivvi 1852? Ja makkár oktavuohta lea dán surgadis
dáhpáhusas ja leastadianismmas? Gohccán olbmot geat jođihedje
stuimmiid, barge áibbas sihkkarit iežaset vuoiŋŋalaš oamedovddu
mielde. Sii áigo jorgalahttit "eahpeoskkolaččaid" ja jus eai miehtan
dasa, de oaivvildedje moriidan olbmot ahte sis lei vuoigatvuohta god-
dit sin. Iežaset atne suttoheapmin, ja Bassi vuoiŋŋa máhttájeaddjin.
Sii dubmejedje garrasit sin geat eai lean moriidan, erenoamážit sin
geat ovddastedje Norgga eiseválddiid. Eai sii doahttalan báhpa neav-
Guovdageainnu báhppa Hvoslef gii
cábmojuvvui. Cámedettiin Guovda-
geainnu stuibmejeaddjit huike sutn-
je: Daga buorádusa, don beargalaga
mánná, don sielugoddi!