39 / 78
39
dan iežaset dulkoma risttalašvuođas, ja geavahan dan iežaset oaivi-
liid ja daguid bealušteaddjin. Dat mii sis lei oktasaš leastadialaš osk-
kuin, lei jorgalusa gáibádus, muhto
vuogit
oččodit vuoiŋŋalaš jorgalu-
sa ledje áibbas goabbatlágánat. Danne ii sáhte dadjat ahte 1852
dáhpáhusat ledje njuolgut leastadialaš moriidusa bohtosat. Bisma
Juell Romssas oaivvildii dattetge ahte Læstadius ii lean áibbas siva-
heapmi, ja son váiddii su Ruoŧa eiseválddiide. Læstadius šattai
bealuštit iežas, muhto go eiseválddit eai sáhttán duođaštit ahte Læs-
tadius livččii ávžžuhan olbmuid veahkaválddálašvuhtii, de fertii ášši
su vuostá hilgojuvvot.
Dáhpáhusaid maŋŋel ledje oallugat geat sivahalle leastadialaš
moriidusa, ja atnigohte dan juogalágán báhkin, fanahtalaš ja váralaš
oskun. Dát dagahii ahte moriidus oaččui bistevaš heittogis nama,
erenoamážit Sis-Finnmárkkus. Danne golle olu jagit ovdal go morii-
dus fas sajáiduvai dán guovllu sápmelaččaid gaskkas. Erenoamážit
Guovdageainnus massii leastadialaš doaibma coavcci. Easka máŋga
jagi maŋŋel, 1919:s, bođii ođđa leastadialaš moriidus gillái. Leasta-
dialaš moriidusa váldodoaibma 1800-logu maŋit oasis sirdojuvvui
danne riddoguvlui, Ivgui ja Návutnii, gos leavai viidát mearrasámi ja
kvena birrasiin. Oarje-Finnmárkkus leavai leastadianisma viidámusat
Álttá, Fálesnuori, Hámmarfeastta ja Porsáŋggu kvenaid gaskkas.
Okta dain njunuš jođiheddjiin dán guovllus lei
jiekŋamearraskiipahoavda
Petter Posti
(1836-1918) guhte fárrii Suo-
mas Áltái 1865:s. Son sárdnidii viidát sihke Finnmárkkus ja Davvi-
Romssas ja dagahii ahte Álttá searvegoddi šattai olles Oarje-Finn-
márkku moriidusa doaimma njunuš fápmun.
Muhto surgadis dáhpáhusat eai mearkkašan dattetge ahte leas-
tadianisma Oarje-Finnmárkku sámi guovlluin jámii oalát. Okta dain
guhte garrasepmosit ovddidii leastadialaš risttalašvuođa 1800-logu
maŋemus oasis lei boazosápmelaš
Ieš-Pieti
(Ieš-Biette, Per Wasara,
1815-1896) Heahtás Davvi-Suomas. Son árbii stuora ealu iežas váh-
nemiin ja šattai rikkis boazoeaiggádin. Son orui Norggas geasset ja
máhtii buot golbma giela, sámegiela, suomagiela ja dárogiela. Ieš-
Pieti čuovvolii árrat leastadialaš oskku ja šattai dovddus sárdnideadd-
jin guhte iežas burssa nalde finai sárdnemátkkiin Suomas ja Norg-
gas. Son lei muđui okta dain sárdnideddjiin geat bohte Guovdageid-
nui dalle go Læstadius nuppes sáddii sárdnideddjiid dohko 1848:s.
Jagi 1852 stuimmiid maŋŋel oaččui son deaŧalaš doaimma sielu
jeđđejeaddjin Finnmárkku gohccán olbmuide, ja Romssa bisma bijai
su virgái sárdnideaddjin Norgga beale sápmelaččaide, fásta mán-
nobálkkáin. Ieš-Pieti barggai Norgga bealde gitta 1890-logu rádjái.
Son lei dovddus iežas njuolggo ja čielga sártniid dihte. Muitaluvvo
Johan Petter Posti (1836-1918),
sárdnideaddji. Son fárrii Suomas
Áltái 1865.
Ieš-Pieti (Ieš-Biette, Per Wasara,
1815-1896) eamidiinnis. Ieš-Biettes
lei dálveorohat Heahtás Davvi-Suo-
mas ja geasseorohat fas Ivgu-
muotkkis. Ieš-Biette lei golmmagie-
lat ja finai dávjá sárdnemátkkiin
Báhccavuonas, Skiervvá-guovllus,
Ráissas, Duortnosleagis, Gihttelis ja
Oulus.