44 / 78
44
smáđáhkes, šiega ja fuolalaš buohkaid vuostá. Son lea maiddái čál-
lán olu vuoiŋŋalaš lávlagiid mat leat deaddiluvvon lávllagirjái
Vekter-
ropet
.
Mikkel Mikkelsen
(1884-1961) lei mearrasámi smávvadálolaš.
Son gohčoduvvui "ráhkisvuođa apostalin" iežas liekkusvuođain,
šiegavuođain ja váimmolaš sárdnidanvugiin. Lávejedje dadjat ahte
son sáhtii jaskkodahttit garraseamos riidduid dušše dainna go lei das.
Johan Guttormsen
(1857-1943) lei riegádan Luovttejogas Dea-
nus, muhto son ásaiduvai maŋŋel Ivgui. Go oskkolaččat galge mear-
ridit deaŧalaš áššiid, de lei álo deaŧalaš guldalit su rávvagiid: "Mii
vuordit dassážii go Johan boahtá!" lávejedje dadjat. Son ii lean áib-
bas dearvvaš. Muhtomin lávii šaddat velledit seŋgii ja dieđihit ahte
lea buohcci, vaikko lei čoakkalmas ja son livččii galgan sárdnidit.
Muhtomin šadde olbmot bivdit su mieđušteaddji guođđit čoakkalma-
sa, muđui dihte ahte eai beasa gullat Guhtur-Erkke! Nuorra sárdni-
deaddjái ii lean vuogas moaitit boarraseappuid. Muhtomin go lei 25-
jahkásaš ja vuostálasttii soames boarraset suoma sárdnideddjiid, de
várrejedje su ahte dáidá helvehii geavvat. Muhtun nissonolbmot moi-
te Guhtur-Erkke beare duostilin, muhto son šikkui sin dáiguin sánii-
guin: "Orrot jaska! Suopmelaččaid helvet lea nu loikkas ahte ii dárb-
baš gávtti ge nuollat!"
Maŋŋel go Erik Johnsen jámii 1941:s, de ásahuvvui sárdni-
deddjiidráđđi mas ledje mielde sámi sárdnideaddji
Nils Mikkelsen
(1874-1961) Buvrovuonas Návuonas,
Karl Lunde
(1892-1975) Ráis-
sas ja Erik Johnsena bárdni,
Erik Eriksen
(1873-1959) Olmmáivákkis.
Lulli-Romsa ja Nordlánda
Lulli-Romssas ja Ofuohtas viidánii leastadianisma muhtun nuorra
sámi nieidda,
Jerpe-Gáddjá
(Karen Nilsdatter Nirpi, 1830-1886)
geažil. Son lei riegádan Čohkkirasas, muhto bearaš fárrii doppe
1836:s ja sii ásaiduvve Ruŋgugierragii Rivttáid lahka gos elle dainna
eložiin maid ledje váldán mielde Ruoŧas. Go Jerpe-Gáddjá galggai
konfirmerejuvvot 18-jahkásažžan, de manai fas ruovttoluotta Čohkki-
rassii. Doppe oahpásnuvai leastadialaš morránemiin mii duođas
buollái doppe 1847 juovllaid go Pekka Raattamaa bargagođii juguhis-
vuođasárdnideaddjin. 1848 giđa bođii fas ruovttoluotta Norgii ja mui-
talii rahpasit buohkaide maid lei vásihan. Álggos oaivvildedje oallugat
ahte son lei dájáskan, muhto áiggi mielde ipmirdedje olbmot ahte su
vásáhusat ledje albma, ja erenoamážit vuorraset nissonolbmot sá-
gastalle olu gaskaneaset dán "ođđa" risttalašvuođa birra. Oallugat
eahpidišgohte iežaset sieluid ávdugasvuođas ja manne fulkkiin ja us-