45 / 78
45
tibiin átnut ándagassii iežaset sivaid ja váilevašvuođaid dihte. Dát
mielddisbuvttii vuosttaš moriidusa Lulli-Romssas ja das leavai johtilit
Ofuohttii Áravuomi ja Bjerkviika bokte.
1865:s jámii Jerpe-Gáddjá vuosttaš isit, muhto son náitalii farg-
ga ođđasit muhtun sápmelaš sárdnideddjiin,
Thomas Johnseniin
(1844-1923). Soai ásaiduvaiga márkogillái Skániid lahka gos son
barggai oahpaheaddjin olu jagiid. Maiddái su guokte vielja, Erik ja
Paul Johnsen, šattaiga dovddus sárdnideaddjit ja sii jođihedje morii-
dusa doaimma máŋga jagi vaikko šadde ge iešguđetge beallái riid-
duid geažil mat ledje jahkečuođimolsuma oktavuođas. Ovttas sii vási-
hedje ja oidne ahte moriidus laskkai garrasit, ii unnimusat dan dihte
go olu sámi sárdnideaddjit sihke Norggas ja Ruoŧas gallededje guovllu.
Gitta sullii 1870 rádjái ledje Lulli-Romssa ja Ofuohta leastadia-
laččat measta dušše sápmelaččat. Guovddáš sámi sárdnideddjiid
searvvis geat barge dán áigge, lei boazosápmelaš
Anders Olsen Nija
(1817-1878) Áravuomis, maiddái dovddus Huik-Ántarasan. Son lei
vuosttaš deaŧalaš sárdnideaddji 1850-logu loahpageahčen ja oaččui
fargga njunuš virggi Áravuomi, Ivvárstáđiid ja Ofuohta oskkolaččaid
gaskkas, erenoamážit 1858 rájes go moriidus duođas buollái. 1870:s
ásaiduvai oalát Áravuopmái. Son gohčoduvvui vuollegis ja čeahpes
soabadeaddji sárdnideaddjin gii oahpahii risttalaččat sihke rievttes
oskui ja bassi eallimii.
Nubbi eará njunuš sámi sárdnideaddji lei
Mikkalo-Jouna
(John
Mikkelsen, 1837-1916). Son moriidii 13-jahkásažžan juo, Jerpe-Gád-
já sárdnideami dihte. Muitaluvvo ahte son galledii Læstadiusa muhto-
min ja oaččui su dohkkeheami sárdnideaddjin. 1858 rájes barggai
Mikkelsen johttisárdnideaddjin. Son sárdnidii sámegillii, ja gielalaš
boazosápmelaš
Mikal Mikkelsen Elverum
(1859-1939) Áravuomis
eret, dulkui. Son lei vuosttaš gii doaimmai sierra guovllusárdnideadd-
jin Lulli-Romssas ja Ofuohtas, ja bargagođii dulkan juo 16-jahká-
sažžan. Son lei maiddái politihkalaččat áŋgir, ja sus ledje olu ámmá-
hat suohkanis, ee. diggedulkan. Son lei dasa lassin vuosttaš sámi
sárdnideaddji gii beasai sárdnidit Ofuohta girkuin. Go son jámii, de
jávkkai maiddái maŋemus sámi sárdnideaddji Ofuohtas gii čuovui
dan boares oahpa.
Eará dovddus sámi sárdnideaddji Ofuohtas ja Lulli-Romssas lei
Peder Olsen Fjelldal
, maiddái gohčoduvvon
Meara-Biehtárin
(1836-
1913). Son lei Rivttáin eret ja barggai máŋga jagi Čohkkirasas boazo-
doalu bearráigeahččin. Lei Fjelldala ja Mikkelsena sárdnideapmi mii
buvttihii stuora moriidusa Ofuohttii 1869:s, go vuosttaš geardde sár-
dnidedje dáččaide siskkit Ofuohtas. Muitaluvvo ahte olu dain vuosttaš
dáčča leastadialaččain oahpahallagohte sámegiela vai ipmirdivčče
Mikkalo-Jouna (John Mikkelsen,
1837-1916) moriidii 13-jahkásažžan
juo Jerpe-Gáddjá sárdnideami dihte,
guhte lei 18-jahkásažžan dahkan
buorádusa Čohkkirasas. Mikkalo-
Jouna dagai ieš jorgalusa muhtun
mátkkis Ruoŧas. Son doaibmagođii
mátkesárdnideaddjin 1858 rájes ja
sárdnidii miellasepmosit sámegillii.