50 / 78
50
ledje vuoiŋŋa bokte riegádan ođđasit. Maŋŋel šattai "Vuosttašriegá-
deaddjit" oarje-leastadialaš beali namman, sirren dihte eará leasta-
dialaš joavkkuin.
Duortnosleagis ja Suomas eai lean ovttaoaivilis dan oainnus mii
Sámeguovllu searvegottiin lei. Dainnalágiin earránedje maiddái nuor-
ta-leastadialaš ja oarje-leastadialaš birrasat jagi 1900 birrasiid.
Ofuohtas čuvvo eanas searvegottit sámi sárdnideddjiid Mikkalo-Jou-
na (John Mikkelsen) ja Meara-Biehtára (Peder Olsen Fjelldal) geain
goappašagain lei lagas oktavuohta Ruoŧa sámeguovllu searvegottii-
guin. Sihke dáin ja eará leastadialaččain Divttasvuonas, Ofuohtas ja
Lulli-Romssas ledje dasa lassin olu fuolkkit Davvi-Ruoŧas, nu ahte
dát oktavuohta lei rievtti mielde hui lunddolaš.
Dál leat Vuosttašriegádeaddjit vuosttažettiin Ofuohtas ja Lofuoh-
tas, muhto gávdnojit maiddái searvegottit Finnmárkkus, Romssas,
Nordlánddas ja Davvi-Trøndelágas, ja muhtun stuorát gávpogiin lulde
(Troandimis, Oslos, Bergenis ja Porsgrunnas). Earret Norgga leat
maiddái searvegottit Ruoŧas, Suomas, Danmárkkus, Eŋglánddas,
USA:s ja Kánádas.
Vuođđočoahkkima
jurdda lea ain hui guovddážis Vuosttašriegá-
deddjiide. Dat stuora juovlalohkamat mat lágiduvvojit juohke jagi Jiel-
leváris, leat hui deaŧalaččat. Doppe čoahkkana sárdnideddjiidráđđi
buot guovlluid ovddasteddjiiguin, ja doppe mearridit áššiid mat gusket
sárdnideddjiid mátkkoštemiide, ja maiddái oahppavaš ja praktihkalaš
áššiid mat bohciidit searvegottiid bargguin. Olu riikka- ja olgoriikka-
guossit oassálastit juovlabasiid lohkamiidda/čoakkalmasaide. Lohka-
miidda sáhttet máŋggat duhát olbmot boahtit. Vuođđočoahkkin mear-
rida guđiid searvegottiid sámi sárdnideaddjit galget galledit. Muhtun
praktihkalaš áššiid sáhttá Vuođđočoahkkin delegeret báikkálaš váldo-
searvegottiide. Ofuohta ja Lofuohta searvegottiin lea ovdamearkka
dihte našuvnnalaš ovddasvástádus bargui mii lea "oarjin", dat meark-
kaša Norggas, Danmárkkus ja Eŋglánddas, ja Suomas fas lea ovd-
dasvástádus bargui mii lea Báltalaš riikkain ja Ruoššas. Ođđajage-
lohkamat Narviikkas, mat čuvvot Jiellevári juovlalohkamiid, biddjojit
bajás mátkeruvttut daidda norgga sárdnideddjiide geat čuovvovaš
jagi galget galledit iežaset guovllu searvegottiid.
Vuosttašriegádeddjiid lohkamiin leat sihke rohkosat, sálbmaláv-
lun ja sárdni. Dábálaččat geavahit guokte sártni: lohket sártni maid
Læstadius lea čállán dan sotnabeaivái go čoagganit, ja dasto lea
sárdni maid muhtun searvegotti sárdnideddjiin doallá Biibbala vuođul.
Sárdnideaddji lea oalle friddja sártni sisdoalu dáfus, muhto dábá-
laččat lea Biibbalteaksta mii muitaluvvo ja čilgejuvvo. Sárdnideaddji
sáhttá dattetge sárdnidit guovddáš áššiid birra mat guoskkahit sear-