49 / 78
49
Lundbergialaččat
ja
Easkagohccán leastadialaččat
. Buot dát suorggit
gullet dasa maid gohčodit nuorta-leastadialaš árbevierrun.
Lea hui váttis muitalit čielga logu galle leastadialačča gávdnojit,
danne go eai čállojuvvo makkárge miellahttolisttut. 1953:s rehke-
nasttii ruoŧŧelaš báhppa Per Boremann sullii, ja gávnnahii ahte
Ruoŧas leat 20 000 leastadialačča, Norggas leat 18 000, Suomas 300
000, Ungárnas 500 ja Amerihkás 370 000. Dát logut eai dáidde leat
nu olu earálágánat dán áigge.
Vuosttašriegádeaddjit
Vuosttašriegádeddjiid-suorgi lea vuolgán Davvi-Ruoŧa oarjeguovllu
leastadialaš birrasis. Ledje vuosttažettiin boazosápmelaččat Čohkki-
rasa guovllus geat 1850-logus válde mielde leastadialaš risttalaš-
vuođa ráji rastá go johte ealuideasetguin geasseorohagaide Lulli-
Romsii ja Ofuohttii.
Maŋŋel go Raattamaa jámii, de ii lean oktage čielga árbbolaš
moriidusa jođiheaddjin. Okta dain njunuš sárdnideddjiin álgoáiggis lei
ovdalis namuhuvvan
Jonas Purnu
guhte máŋga jagi lei leamaš
guovddážis Raattamaa birrasis. Son lei maiddái beaggán čeahpes
soabadeaddjin Amerihká-riidduin. Purnu gulai Ruoŧa sámeguovllu
oarjjabeallái. Leastadianismma leavvan lei dagahan ahte Duortnos-
leagi lulit oassi, erenoamážit Pajala-guovllus gos Læstadius lei bar-
gan báhppan, lei ožžon stuorát válddi moriidusa siskkobealde. Olu
Sámi searvegottit oaivvildedje dattetge ahte leastadianisma vuostta-
žettiin lei – ja galggai leat – "Sámeguovllu risttalašvuohta". Muhtun
jođiheaddjit dán birrasis čuoččuhedje maiddái ahte Raattamaa lei
persovnnalaččat virgádan sárdnideaddji Jonas Purnu moriidusa
boahttevaš jođiheaddjin ovdal go jámii. Go Sámi sárdnideaddjit
čoahkkanedje ságastallat, Purnu jođiheami vuolde, de oaivvildedje
ahte sis – sárdnideddjiid čoahkkimis,
sárdnideddjiidráđis
, galggai leat
bajimus ovddasvástádus moriidusa oppalaš barggus. Čoahkkanan
sárdnideddjiidráđđi gohčoduvvui dákkár jahkásaš čoagganemiin
Sá-
meguovllu Vuođđočoahkkimin
. Dákkár nama ožžo belohahkii dan
dihte go oallugat dán guovllu sárdnideddjiin ledje sápmelaččat. Sii
ledje dávjá hui kritihkalaččat girkui ja báhpaide, ja ledje hui vuoste-
mielas dasa go Duortnosleagi moriiduslihkadusas lei nu lagas okta-
vuohta girkui ahte maiddái girku iežas báhpat geavahuvvojedje sár-
dnideaddjin. Oskkolaččat geat dohkkehedje Sámi Vuođđočoahkkima
iežaset jođiheaddjin, ožžo áiggi mielde nama "Vuosttašriegádeaddjit".
Namma ovddastii álggos daid vuosttažiid geat dahke buorádusa
leastadialaš sárdnideami geažil, ja geat oskku dovddasteami bokte