56 / 78
56
Álttá-suorgi
Vuostelasvuođat Sámi Vuođđočoahkkima dáfus dagahii eará organi-
serema Duortnosleagi ja Suoma leastadialaš moriidusas. Álttás, Gáv-
vuonas, Fálesnuoris ja Hámmarfeasttas orro olu kvena sisafárre-
jeaddjit geain lei lagas oktavuohta Supmii ja Duortnosleahkái. Sidjiide
lei lunddolaš doalahit lagas oktavuođa suomagielat searvegottiiguin.
Álttás ožžo leastadialaččat čeahpes jođiheaddji, sárdnideaddji ja
jiekŋamearraskiipahoavdda
Petter Posti
(1836-1918). Son fárrii Nor-
gii 1868:s ja mátkkoštii olu sárdnideaddjin sihke Finnmárkkus ja Dav-
vi-Romssas. Sii guđet čuovvoledje su, guđđe oarje-leastadialaš oah-
pa Vuođđočoahkkima birra. Sii biehttaledje maiddái Erik Johnsena
oainnu gástta birra. Maŋŋel go Posti jámii, šattaiga
Karl Huru
, Čáhce-
sullos ja
Ananias Brune,
Čáhcesullos, maŋŋel Hámmarfeasta,
deaŧalaččat searvegotti barggus, ja Álttá leastadialaččat gohčoduvvo-
jedje áigá juo "Huru/Brune-suorgin".
Vuostelasvuođat ee. Amerihká leastadialaš searvegottiid organi-
serema dáfus badjánii 1930:s digaštallan mii dagahii earu muhtun
lohkamis Oulus Suomas 1934:s. Unnitlohku duvdojuvvui olggobeallái
ja vuostebealli gohčodišgođii sin
Smávvavuosttašriegádeaddjin
. Ieža
gohčodedje iežaset "Ráfi sátnin" (suomagillii
Rauhan Sana
). Dán
joavkku vuostá barge boaresleastadialaččat Suomas mat 1914:s led-
je organiserejuvvon "Suoma Ráfiovddastusaid Guovddášlihttun"
("
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys
", oaniduvvon SRK).
Dát joavku lea logu dáfus dál stuorámus buot leastadialaš surggiin.
Namma "boaresleastadialaččat" (suomagillii
Vanhoilliset
) vuolgá dan
earus mii lei nuorta-leastadialaččain maŋŋel 1900 jahkečuođi-
molsuma gos
Easkagohccán olbmot
sierranedje sierra suorgin (gč.
vuolábealde). Boaresleastadialaččaid ja smávvavuosttašriegádeddjiid
earu maŋŋel 1934:s čuvvo Oarje-Finnmárkku leastadialaš searvegot-
tit dan maŋŋelis namuhuvvon suorggi, ja lea dan rájes leamaš nuor-
ta-leastadialaš suorggi deaŧaleamos ovddasteaddjin Norggas. Sis lea
lagas ovttasbargu Duortnosleagi buohtalassearvegottiiguin, gos
smávvavuosttašriegádeaddjit guhká leat leamaš gievrramusat.
Norgga smávvavuosttašriegádeddjiid váldoguovlu lea ain Oarje-
Finnmárku, erenoamážit Áltá, muhto gávdnojit maiddái searvegottit
Harstad-guovllus ja Nuorta-Finnmárkkus. Searvegottit leat 1930 rájes
almmuhan sierra bláđi Álttás:
Sions blad
, ja sii ledje maiddái
vuosttažat geat almmuhedje sierra leastadialaš lávllagirjji;
Aandelig
Sangbok
, mii ilmmai 1914:s. Dat lea máŋgii deaddiluvvon ođđasit,
rievdademiiguin, maŋemustá 1988:s (
Åndelig Sangbok
). 1990:s alm-
muhuvvui jagi 1919
Aandelig Sangbok
ođđasit.