38 / 78
38
vuma, ja sii oaivvildedje ahte sis lei alddiineaset váldi dubmet "ipmil-
meahttumiid". Nie goit stuimmiid jođiheaddjit ieža čilgejedje iežaset
daguid duogáža.
Dattetge eai lean buohkat geat "oste" dán vuoiŋŋalaš čilgehusa
stuimmiid dáfus – earrát eará báhppa Hvoslef gii ieš lei cápmáhallan
sidjiide. Son oaivvildii ahte vuoiŋŋalaš duogáš lei dušše vuohki
geahččalit geahppudit vearredaguid. Ieš son gal bealuštii garrasit
ahte sivalaččat galge dubmejuvvot jápmimii. Muhto ovtta ášši dáfus
gal dáiddii Hvoslefas leat riekta: stuimmit eai lean dušše oskku birra.
Dat ledje maiddái reakšuvdnan guhkitáigge sosiálalaš, politihkalaš ja
kultuvrralaš duolbmama birra, ja dan birra go leat gieđahallojuvvon
heajut álbmogin sierra vuoigatvuođaid haga. Eará čielga sivva stuim-
miide sáhttá leat ahte rádji Supmii giddejuvvui juste 1852:s. Suopma
mii dan áigge lei stuorafyrsteváldi Ruošša vuolde, ii dohkkehan šat
ahte Sis-Finnmárkku sápmelaččat johte ráji badjel ja guođohedje
bohccuid Suoma bealde. Dákkár rievdan mielddisbuvttii stuora riev-
dademiid sámi servodahkii main ii oktage ipmirdan buot váikku-
husaid. Dan dihte ledje stuimmiide olu sivat ii ge sáhte gohčoduvvot
dušše
vuoiŋŋalaš
stuibmin.
Gohccán olbmuid oktavuohta leastadialaš oskui lei gal čielggas,
muhto dušše muhtun muddui. Mii leat juo oaidnán ahte ledje bohcii-
dan garra soahpameahttunvuođat Læstadiusa sáttaolbmáiguin geat
fitne Guovdageainnus 1847:s ja 1848:s. Dát sárdnideaddjit eai sáht-
tán dohkkehit gohccán olbmuid dulkoma, ja dan ii lean Læstadius ieš
ge dahkan sin dáfus geat ledje galledan su. Lea čielggas ahte dát
"fanatihkkárat" Guovdageainnu sápmelaččaid gaskkas ledje ráhka-
Ávzi, govvejuvvon 1880-logu álg-
gus.
Johannes Mathisen Hætta, gii 12-
jahkásažžan viegai Ávžái veahki
viežžat gitta váldit stuibmejeddjiid.
Govvejuvvon 1880-logu álggus.