83 / 98
82
Dat orro Stálovákkis, ja sis lei rea∫ga. De ªattai juovlaiπit. De oidnet go
boahtá muhtun vuoji ja sáhpán heastan. De boπii stohpogurrii ja guosk-
kai gielká nurkái. De dadjá rea∫ga: “Mun vuolggán geah∏∏at.” Dadjá
áhkku: “Ale vuolgge!” Ii dat jeagadan, de manai olggos, ii dat oaidnán
maidege. Ovdal go nuppit juovllat bohte, de jámii dat bárdni. [34]
Jábmiidriikkat
Go Læstadius čilge ovdalaš sámi oskku, de lea gávnnahan ahte ol-
bmuide leat guokte vejolaš dilálašvuođa maŋŋel jápmima. Nubbi lea
lihkolaš máilbmi man gohčodedje
Sáiva-áibmun, Jápma-áibmun
dah-
je
Sáráhká-áibmun
. Doppe ožžo olbmot gul ođđa rupmaša ja seam-
masullasaš eallima go eatnamis. Daddjui maiddái ahte go olmmoš
buohcá, de lea dan dihte go su siellu lea dán áibmui gártan, ja dalle
lei noaiddi doaibman gulahallat doppe fámuiguin vai oččošii buohcci
olbmo sielu ruovttoluotta vai son ii jáme.
Nubbi dilálašvuohta maŋŋel jápmima lei čiekŋaleappos eatna-
mis mii gohčoduvvui
Rot-áibmun (Rohttu-), Mubben-áibmun
dahje
Fudnos-áibmun
. Doppe ráđđe
Rohttu
(«Ruto/Rota»), vuoibmi mii
sáhtii buktit máŋggalágán baháid ja givssiid. Muitaluvvui ahte Ruto
(Rohttu) lei mihá váralaš, oainnat go son boahtá eatnanvuoláš
máilmmistis, de buktá juohkelágán lihkohisvuođaid, dávddaid ja jáp-
mima. Noaidi sáhtii doallat
Rohttu
čatnagasas, muhto duos dás bea-
sai dat luovus, juogo dan dihte go noaidi háliidii baháid soapmásii,
dahje go
Rohttu
iežas vuimmiin beasai luovus. Ii galgan jur sahte oaf-
far mainna dan fas čatná.
Rohttui
fertii addit olles heastta ja jávistit
dan eatnamii. Dainna gul
Rohttu
máhccá fas dohko gos lei boahtán.
Eanas goavdáin lea heastta govva, ja
Rohttu
vel alde.
Rohttu (“Rota”) sárgojuvvon
goavdái.