89 / 98
88
Go mun ledje nuorra olmmái, de lávejin niegadit buotlágán joavdelas
᪪iid seammaládje go earát nai. Muhto okte oidnen ieΩan vázzime luod-
daráigge dassáΩii go ollejin muora lusa. Mun vázzen muora birra, ákªu
gieπas, ja áigon njeaidit muora. De gullen jiena mii dajai: “Njeaidde
ma∫∫el!” Ja de mun gullájin.
Nuppi beaivve dadje ránnját munnje: “Mana njeaidit muora vai
beassat dahkat reaga masa bidjat ieΩamet ipmilgovvádusaid.” Mun vul-
gen olggos, gávdnen vuogas muora ja njeaidigohten dan. Go muorra
gah∏ai, de viehkalii olmmái ∏uorvvu dan ruohttasiin. Mun doarggistiª-
gohten baluiguin. Olmmái jearai: “Gosa leat manname?” “Maid bat
mun gal sáhtten – lean manname lávu lusa.” “Dieπusge, jus dus lea
lávvu, de fertet mannat dohko. Na, olbmáΩan, mun lean olmmái guhte
bohten olggos muora ruohttasiin. Ruohtas lea gassat, muhto du ∏almmii-
de neaktá unnin. Danne mun dajan dutnje ahte don fertet vuolgit mu
mielde ruohttasa ∏aπa jus háliidat oaidnit mu.” “Makkár muorra dá
lea?” jerren mun, “in dovdda mii lea.” Olmmái vástidii: “DoloΩa rájes
lea dá dakkár muorra mas ráhkada reagaid masa bidjet ipmilgovvá-
dusaid, ja dán muoras bohtet maiddái noaiddit. Go vuhttot sin gietkamis,
de ªaddet noaidin. Nu ahte dasa dat geavahuvvo dákkár muorra.” “Nu
fal, mun vuolggán du mielde.”
Nganasenaid (Tavgi samodejaid)
oskku mearkkat: a) Eanaeadni
b) Beaivvášeadni c) Mánueadni
d) Muoraeadni e) Čuonjáeadni
f) Čázieadni.