38 / 98
37
Bierggu gieđahallan ja dávttiid roggan lei dárkilis ja áddjás bar-
gu. Bierggu gieđahalle hirbmat allagasvuođain, ja dat dolvojuvvui
lávvui
sierra “bassi uvssa” -
boaššu
- čađa. Boradeapmi lei badjel-
mearálaš, danne go olles guovža galggai das ja dalle borrojuvvot.
Atne hui mávssolažžan gieđahallat sihke guovžža ja bivdi várrogasat
ja fuolalašvuođain danne go bivdit gudde dál guovžža fámu danne go
ledje goddán dan. Maŋŋel go ledje boradan, de rogge dávttiid eatna-
mii hirbmatlágán dárkilvuođain. Dat galge biddjot nu go ledje guovžža
gorudis danne go oaivvildedje ate guovža máhccá fas eallimii, juogo
dán máilmmis dahje jábmiidriikkas. Guovžabivdo-seremoniijaid gávd-
nat miehtá sirkumpolára guovllu. Biedjogovvosat ja báktesárgosat
geađgeáiggeservodaga bivdokultuvrras lulit Eurohpas duođaštit
maiddái ahte olbmo oktavuohta guovžžain lea álo leamaš dehálaš.
Inuihtaid ja eará álbmogiid gaskkas Ruonáeatnamis ja Davvi-Amerih-
kás gávdno sullasaš kultuvra mii gieđahallá bossu meara hearrán.
Dehálaš ášši rituála oktavuođas lei sihkkarastit ain buori bivdolihku ja
duhtadit daid fámuid mat ođasmahttet sihke olbmuid ja elliid eallima.
Guovža sárgojuvvon goavdái/
meavrresgárrái.
Báktegovus mii čájeha mot dolin
bivde guovžža. Go bivdit ledje gávd-
nan guovžžabieju, de birastahtte
dan. Muhtun skurbagođii biedjoráig-
gi soppiin (mii gohčoduvvui ádjen-
soabbin) baldit guovžža olggos.
Guovttis dolle goabbatge soappi (mii
gohčoduvvui veadjočuoibmin) ruos-
salassii biedjouvssa ovddas, vai
guovža ii beasa olggos nu johtilit ja
geargá dan goddit sáittiin.