Kap 3
Riibadit ja vurket biepmu

Powerpoint buvtta

Moai letne ráhkadan powerpoint ovdanbuktosa juohke kapihttalii. Dat galgá doaibmat álggaheapmin ja/dahje loahpaheapmin/čoahkkáigeassun juohke kapihttala álggus/loahpas.  

Jurdda lea kapihttala ovttas ceahkis čađahit vai oahppit besset ságastit, jurddašit ja «logget» ala fáddái,  dahje čoahkkáigeassit fáttá. Moai ávžžuhetne din geavahit muhtin minuhtaid ovdanbuktit ja čađahit dáid. Dat fállet ohppiide bajilgova, doahpagiid ja duogášdieđuid dasa man birra galget lohkat dahje lehpet čađahan, ja oahppit besset juogadit dieđuid ja jurddašit ja sátnádit jitnosit. Ovdanbuktimiin leat kommentárat/gažaldagat maid oahpaheaddji sáhttá ávkkástallat, jus háliida. 

Dás gávnnat Powerpoint buktaga:

Duogášdieđut oahpaheaddjái

Ollu biepmuide guoskevaš árbevieruid sáhttá lohkat vuolgán das go borramušaid borre dihto áiggis jagis geavatlaš ákkaid geažil. Bálddis gođđagoahtá juovlamánus, ja dalle lea gáddeleappos ja lea álkit bivdit. Muđui lea vel buoidi ja buorre borramuššan ovdalgo lea gođđan. Šattai lunddolaččat juovlabiebmun. Bierggu ferte goikadit ovdalgo áibmu lieggana giđđat, vai biergu háhppeha boahkkut ovdalgo čurot girdila. Divreáigge gal lea bahá ribahit biergguid suoksat. De šattai goikebiergu giđđii ja geassái niestin ovdalgo fas sáhttá njuovvat ja oažžut varas bierggu čavččabeallái.

Riibadit biepmu lea dehálaš leamaš álohii. Máhttu movt borramušaid riibadit lei mearrideaddji dasa ahte lei go báikkis biebmu geažus áigge. Iešguđetlágan biepmuid ferte gieđahallat dihto­ládje vai daid sáhttá oadjebasat borrat vaikko leatge vurkkoduvvon muhtun áiggi.

Biebmu sáhttá billašuvvat máŋgga ládje

Dan rájes go ealli jápmá dahje šaddu váldojuvvo eret šaddanbirrasis, de álget iešguđetlágan proseassat buktagis. Jus ii gieđahala biepmuid riibanládje, de dagaha ahte borramuš juogo hávru, das rievdá ivdni, máhku rievdá, enzymat váikkuhit ja/dahje mikroorganismmat billistit. Go mii oastit biepmuid rámbuvrrain/gávppiin, de leat dat juo finadan máŋgga sajis ja birrasis. Jus gieđahallit máhttet biepmuiguin, de dat leat borranláhkái go mii oastit daid. Aŋkke fertet miige diehtit movt mii dan rájes galgat meannudit buktagiid vai mii sáhttit daid borrat. Čuovvovaš teavsttas leat hui obbalaš dieđut, eaige muital makkárge vejolaš dilálašvuođaid čuožžileami birra.

Hávrumii ja goastumii leat buktaga iežas enzymat sivalažžan, earenoamážit jus leat áimmu ja/dahje čuovgga ovddas. Juohke biebmu mas lea buoidi dahje vuodja sáhttá hávrut, eare­noamážit jus lea ollu gallekeahtes ja gearddagallekeahtes buoidi. Hávruma eastada jus biepmuid vurkkoda áimmuhis páhkaid siste, sevdnjes báikkis, ii luoitte biepmuide ávdnasiid mat billistit ja nuoskki­dit biepmu, bidjá dahje lasiha antioksidánttaid buktagii, ja jáldosis dahje galbmasis rájada biepmuid. Gallekeahtes ja gallehuvvon buoiddis oaidná erohusa. Gallekeahtes buoidi ii gara, gallehuvvon fas garrá, ja šolggiida easka báhkkasis. Dearvvašvuođaeiseválddit ávžžuhit borrat eambbo gallekeahtes buoiddi. Dakkár buoidi lea guolis ollu (guolevuodja) ja šattuin, nugo beaivvášlieđđesiepmaniin ja rapsšattus. Hávron dahje goston biepmu ii leat váralaš borrat jus dat muđui lea ráidnasit gieđahallojuvvon ja vurkkoduvvon.

Go biepmut leat áimmu ja čuovgga ovddas muhtun áiggi, de váikkuhit buktaga enzymat nu ahte ivdni rievdá. Dat guoská ovdamearkka dihte goikebirgui ja -guollái, muhto dušše ivdnerievdan ii gal billis biepmu. Garahuvvon ruotnasat ja šaddosat ruškkodit jođánit go orrot áimmu ovddas jus lea ovdamearkka dihte goikadeamen daid. Jus háliida goikadit ruotnasiid ja šaddosiid, de sáhttá daid báhkka čázis buotnjut álggus, ja de bidjat goikat. Dainna lágiin billahuvvet enzymat mat ráhkadit ruškes ivnni. Garahuvvon buđehiid galgá čáhcái veaháš sálttiin bidjat jus ii áiggo vuoššat dahje eará ládje daid geavahit dakkaviđe. Muđui lea vakuumapáhkken okta vuohki ivdnerievdama eastadit. Biepmuid main dákkár ivdnerievdan lea dáhpáhuvvan, ii leat váralaš borrat jus dat muđui lea ráidnasit gieđahallojuvvon ja vurkkoduvvon.

Goikebuktagiin váidu máhku dađi mielde, ja dasa lea vakuumapáhkken čoavddus. Maiddái varas bierggus ja guolis rievdá máhku vaikko jiekŋuduvvojit ge, jus daid ii vakuumapáhkke. Ii leat šat varas máhku, muhto biebmu ii leat dan dihte billahuvvan. Jus biepmus rievdá máhku dušše dan iežas enzymaid dahje mielkesuvrebakteriijaid geažil, de ii leat buktaga váralaš borrat jus dat muđui lea ráidnasit gieđahallojuvvon ja vurkkoduvvon.

Go ealli jápmá, de enzymat dakkaviđe doaimmahišgohtet bargguideaset. Jus buvtta orru viessotemperatuvrras, dalle leat enzymat beaktilat. Guolli njuohcá ja šlinzzaga oalle jođánit jus ii leat galbmasis. Biergu dipmá ja máhku rievdá, muhto dávjá buoret guvlui vuosttaš áiggi. Dađi bahábut bohtet olggobeale bakteriijat mat maid váikkuhišgohtet, muhto dat gal billistit biepmu jus beare guhká besset doaibmat. Ruotnasiin, šaddosiin ja murjjiin leat maid enzymat mat álget guohcagahttit dakkaviđe go čoaggá daid šaddanbirrasis, leaš dal eanan, muorra dahje daŋas. Ruotnasiin, šaddosiin ja murjjiin lea álki oaidnit goas enzymat leat menddo guhká bállen váikkuhit; dat ruškkodit, šliettadit ja dipmet. Galmmiheapmi ja jiekŋudeapmi, muhtun oktavuođain maid vakuumapáhkken, leat vejolaš vuogit enzymaid doaimma hilljudit. Jus biepmus leat dušše iežas enzymat váikkuhan, de ii leat buktaga váralaš borrat jus dat muđui lea ráidnasit gieđahallojuvvon ja vurkkoduvvon.

Sáhttet leat bakteriijat dahje guohpa. Muhtumat leat váralaččat borrat, ja earátges eai leat. Muhtun bakteriijaid mii vel ávkkástallatge, nugo mielkesuvrebakteriijaid mat muhttet mielkki ovdamearkka dihte suvrramielkin. Eanas váralaš bakteriijat dárbbašit lávttadasa jus galget eallit. Váralaš mikroorganismmaid mii geahččalit hehttet doaibmamis biepmus, ja dan bargat juogo sáltemiin, goikadeami bokte, galmmihemiin, suvrri lasihemiin, eará lasseávdnasiid bidjamiin, dahje heakkahuhttit bakteriijaid vuoššamiin ja dasto páhkket biepmu nu ahte bakteriijat eai šat beasa bibmui. Deháleamos máŋgga oktavuođas lea aŋkke čorgadit ja ráinnasvuođain biepmuid gieđaguššat álggu rájes, dainna eastada ollu. Jus olggobeale bakteriijat leat boahtán buktagii ja beassan guhká váikkuhit, de daid gal sáhttá leat váralaš borrat. Guohpa falleha dávjjimusat buktaga mas lea unnán čáhci muhto dattetge ii leat áibbas goikkis, nugo goike-, rákto- ja suovasguoli. Dáidda buktagiidda veadjá ihtit guohpa, dávjá čáhppes čuoggát. Ii leat ila váralaš, muhto ii soaitte njálgudit buktaga. Láibái ihtá dábálaččamusat ruoná guohpa, mii ii leat dearvvašlaš.

Biebmoriibadeapmi

Biebmoriibadanvuogit leat máŋggaláganat. Daid ulbmil lea eastadit biepmu billahuvvama nu ahte dat bissu borranláhkái guhkit. Enzymat ja váralaš mikroorganismmat leat dat mat dávjji­musat billistit biepmuid, ja daid ferte hehttet juoga ládje. Muđui deattuhetne ahte borramuša galgá ráidnasit gieđaguššat vái olggobeale nuoskkideapmi, nugo ruskkat ja duolvvat eai billis biepmu. Dakkár dilálašvuođaid birra ii čállojuvvo dás. Okta dehálaš prinsihppa biebmoriibadeamis lea ahte buktagis galgá unnidit golgosa, ja dat dáhpáhuvvá máŋgga riibadanvuogis. Dávjá mii geavahit moadde riibadanvuogi oktanaga, omd. duldestahttit ja de jiekŋudit. 

Riibadanvuogit leat:

  • báhkadeapmi, dasa gullet ee.

báistin, vuoššan – dáinna ii riibba biebmu nu guhká, muhto bakteriijat jápmet ovdal go borramuša borrá

hermetiseren – báhkasin seailudahttit – goddá bakteriijaid ja heađušta enzymaid

pasteuriseren – jođánit ligget ja fas čoaskudit buktaga. Mielkki gieđahallet ná – goddá bakteriijaid ja hilljuda jiessama

  • galmmiheapmi, dasa gullet

galbmasis vurkkodit – hilljuda mikroorganismmaid ja enzymaid

jieŋa siste diktit orrut – hilljuda mikroorganismmaid ja enzymaid

jiekŋudeapmi – čatná golgosa, goddá mikroorganismmaid ja hilljuda enzymaid

  • goikadeapmi – unnida golgosa
  • suovastuhttin – unnida golgosa ja antioksidánttat vavdet suovas
  • sálten ja spihken, maiddái sohkkarastin – unnida golgosa
  • páhkket sierralágán vugiid mielde (vakuum, MAP) – dát ii leat seailudahttin, muhto hilljuda billahuvvama. Vakuumapáhkken ja jiekŋudeapmi ovttas eastadit enzymaid ja bakteriijaid váikkuheami
  • lunddolaš fermenteren/jeastadeapmi – diktit buktaga iežas mielkesuvrebakteriijaid ­suvrudit buktaga – váralaš mikroorganismmat japmet
  • kemiijalaš riibadeapmi – bidjat suvrri vai pH-árvu njiedjá (dalle leat mielkesuvre- dahje edetsuvrebakteriijat gievrrabut go earát) – váralaš mikroorganismmat japmet
  • bidjat lasseávdnasiid mat seailudahttet – váralaš mikroorganismmat japmet, dahje eai beasa eatnánit

Ovdalgo sálti lei álkit oažžumis, ledje dábálaš vuogit: goikadit beaivváža ja biekka ovddas, suovastuhttit, diktit suvrut/lámastuvvat rokkiin eatnama siste, galmmihit, omd. jasain go lei vejolaš.

Riibadanvuogit

Liggen, báhkadeapmi ja vuoššan goddá ollu mikroorganismmaid, go eatnasat eai gierdda liegga temperatuvrraid. Ruotnasiid sáhttá blanšeret/duldestahttit (ligget dahje duldehastit oanehaš ja jiekŋagalbma čázis čoaskudit) vai eai ruškkot. Dán dahká jus áigu goikadit dahje galmmihit ruotnasiid. Ruotnasiin luovvanit vitamiinnat go daid vuoššá. Loika ja liegga čázis, ovdalgo čáhci dulde, luovvanit ruotnasiin eanet vitamiinnat go duoldi čázis. Danne gánnáha ruotnasiid bidjat čáhcái easka go čáhci dulde. Hermetiseren lea go álggos páhkke buktaga, ja de vuoššá dan oktan dovnnjiin. Dábálaš hermetihkat leat dainna lágiin ráhkaduvvon. Mii sáhttit maid hermetiseret muorjemeasttuid, muhto dalle mii báhkadit glása vai dat lea áibbas ráinnas, ja goaivut báhkka measttu glássii maid giddet dakkaviđe. Meieriijat báhkadit mielkki measta duldemii ja de čoaskudit fas johtilit. Dat gohčoduvvo pasteuriseren. Dat goddá biebmoráđiin njoammuávdnasiid, nappo bakteriijaid, ja váikkuha guhkit riibamii go heađušta jiessama.

Sihke buktaga iežas enzymat ja olggobeale njommon bakteriijat doibmet hiljibut galbmasis. Galmmiheapmi lea go buvtta ii jiekŋuduvvo, muhto vurkkoduvvo galmmihanskábes gos dábálaččat lea 0-4 lieggaceahki. Galbmasis riibet sihke biergo- ja guollebuktagat, ja ruotnasat buorebut. Jiekŋudeapmi lea go buvtta oktan čáziin mii das lea, jiekŋu čađa. Dat dáhpáhuvvá 0 ceahki rájes vulos. Dábálaš jiekŋudanbovssas galgá leat –18 ceahki. Buvtta riibá 5-50 geardde guhkit go jiekŋuduvvo, go dalle go vurkkoduvvo galmmihanskábes. Eanas biebmoávdnasat bissot rievddakeahttá biebmobuktagiin vaikko galmmihuvvojitge. B- ja C-vitamiinnat leat hearkkit ja sáhttet billahuvvat. Jus blanšere/duldestahttá (forvelle) ruotnasiid, de eastada muhtun muddui vitamiinnaid jávkama. Go blanšerejuvvon ruotnasiid áigu ráhkadit borranláhkái, de galgá daid bidjat čáhcái easka go čáhci lea dulden, dahje njuolga báhkka báistebánnui. Eanas jiekŋuduvvon biepmuid ferte máizadit go áigu málestit. Dan dahká juogo áimmu ovddas dahje čázis. Čázis máizá buvtta jođáneappot go áimmu ovddas.

Goikadeapmi soaitá leat boarráseamos riibadanvuohki maid mii dovdat. Goikeguoli ain buvtta­dit boares vuogi mielde, guollejilliin mearragáttis olgoáimmu ovddas galbma, goike áigodagas jagis. Ráktoguolli lea álggos sáltejuvvon, ja dasto goikaduvvon. Biergogoikadeapmi lea leamaš ja lea ain dehálaš oassi sámiid biebmodoalus, ja maiddái dat dahkko nu movt ovdalaš áigge ge, áimmu ovddas. Muhtun guovlluin álggos suovastuhttet bierggu, ja dan maŋŋel goikadit. Goikaduvvon guolis ja bierggus ii rievdda proteiidnasisdoallu vaikko goikaduvvojitge, ja goikka­dettiin vel rievdá biepmus máhku buoret guvlui (modning/fermentering). Maiddái ruotnasiid sáhttá goikadit. Dábálaš vuohki lea leamaš heŋget buktagiid olgoáimmu ovdii goikat. Dálá industriijas gávdnojit iešguđetlágan goikadanrusttegat mat gesset ollu gálvvuid oktanaga, eaige dat goikaduvvo olgoáimmu ovddas.

Suovastuhttin lea okta boarráseamos riibadanvuohki. Dan oktavuođas leat máŋga riibadan­doaimma maŋŋálagaid dahje oktanaga. Álggos sálten ovdalgo suovastuhttá, juoga mii geassá golgosa eret. Dan dahká juogo sáltelágas dahje goikesáltemiin. Dasto suovastuhtedettiin goiká buvtta go lávttas lievllista eret. Seammás vavdá bibmui suovva, mas leat antioksidánttat, ja suovva dagaha vel sierralágan mágu. Sihke ivnnis, hájas ja mágus dovdá ahte biebmu lea suovastuvvon. Suovastuhttima maŋŋel ii hávrro buoidige. Sáhttá suovastuhttit juogo galbma dahje liegga suovain. Liegga suovain suovastuhttima maŋŋel ii dárbbaš šat bassit ii ge vuoššat biepmu, dalle lea dat juo giksan. Galbma suovas suovastuvvon buvtta lea riibileabbo go liegga­suovasbuvtta. Jus vároha parasihtaid buktagis, de berre suovasbuvtta galmmihuvvot juogo ovdal dahje maŋŋel suovastuhttima, vai parasihtat jápmet.

Gaskaáiggi rájes easka šaddagođii sálti dábálaš riibadanvuohki Norggas, ja Sámis vel maŋŋelis. Dalle spihkegohte ollu biergguid ja guliid fárpaliidda, maid vurkejedje biebmun maŋŋelii jagis. Spihken lea go guolli dahje biergu orru guhká sálttis. Bakteriijat loktet čázis ja láktasis, muhto sálti/spihken ja maiddái sohkar geassá eret láktasa ja váraláš bakteriijat jápmet. Dan láhkái spihkebiergu dahje spihkeguolli riibá buorebut. Spihkemiin rievdá buktagis maiddái máhku buoret guvlui, ja dáláš áigge mii sáltet ollu buktagiid eanas dušše mágu buorideami dihte. Sohkar ja sohkkarastin šattai dábálaš Norggas 1800-logu rájes.

Fermenteren lea dološ riibadanvuohki. Fermenterenproseassas rivdet karbohydráhtat suvrin dahje alkoholan. Proseassas sáhttá maid máhku rievdat ja CO2 badjánit. Go láibedáigi lea dáinna lágiin ráhkaduvvon, de sáhttá dáiggis vurket bihtá, mainna geavvada nuppi dáiggi. Das fas váldá bihtá mainna fas geavvada viidáseappot. Eará buktagat maid dáinna lágiin ráhkada, nappo main mielkesuvrebakteriijat leat jávkadan karbohydráhtaid, leat ee. suvrramielkebuktagat, yoghurta, vuostá, suvrragálla ja spihkemárfi.

Suvrra buktagat riibet guhkit go eará biebmošlájat. Olbmot leat áigá fuomášan suvrri bidjat biepmuide riibadan dihte, ja omd. edet lea dehálaš riibadanávnnas. Muđui leat sitronsuvri, mielkesuvri ja eahppelsuvri eará vejolašvuođat. Leat ollu váralaš bakteriijat mat eai loavtte suvrra buktagiin, muhto berre liikká vurkkodit biepmuid galbmasis dahje jáldosis. Muhtun šattuin gávdno riibadansuvri juo lunddolaččat. Ovdamearkka dihte lea skáhpemurjjiin sorbin­suvri (E200). Dat lea seamma suvri mii gávdno nugo Jam nammasaš meastoriibadanbulvariin. Luopmániin ja joŋain ges lea benzosuvri (E210). Goappašat suvrrit leat beaktilat guohppaga ja jeastta vuostá.

Riibadit iešguđetlágan biebmošlájaid

Sámi árbevieru mielde galgá ávkkástallat ealli nu ollu go vejolaš. Riibadit biepmuid lea dehálaš, ja ovdal lei dakkár máhttu oassemearrideaddji olbmuid birgejumis. Sii, geaidda biergu lei stuora oassin biebmodoalus, máhtte dan gieđahallat nu ahte dat seaillui borranláhkái guhká. Bierggu sáhttá riibadit máŋggaládje. Boarráseamos vuogit leat goikadeapmi, suovastuhttin ja sálten. Eanaš oasi siskkožiin geavahit biebmun ja málesteamis. Eanaš ruvjjiid sáhttá sáltet ja goikadit. Goikaduvvon guolli ja biergu, ja vel varra ge, riibá vel guhkit go suovasguolli/-biergu. Muđui vurkkoduvvui biergu ovdal nu ahte dan sáhtii seaguhit mállái ja lasihit málesruittuide sálgan čavčča ja dálvvi miehtá. Muhtun guovlluin lei dábálaš čakčat njuovadettiin sáltet ja vurket bierggu giđđii, ja easka dalle heŋget goikat. Galmmihit sáhtii bierggu buolaš áigodagain, ja bivvalin fas rájadit galbma ádjagiin ja buvrriin, muhto dušše oanehet áigge. Ođđaset vuogit leat galmmihit galmmihanskábiin ja jiekŋudanbovssain mat eai lean dábálaččat Sámis ovdal 1960-logu rájes. Biergoproteiinnat girdet bures galbmot, jiekŋut ja goikat.

Go ealli jápmá, de báhcá energiijavuorká dehkiin ain bargat. Ealli mii ii leat dárbbašan rahčat ii ge gillástuvvat, dahje mii lea buori vuoimmis ovdalgo jápmá, das lea buorre energiijavuorká. Dat váikkuha ahte pH-árvu bierggus njiedjá, mii fas dagaha ahte biergu ii billahuva jođánit. Biergu gierdá heaŋgát iige muovás dakkaviđe. Niestebohcco válljen ja rivttes gieđahallan ovdalgo njuovvá dan, lei dehálaš máhttu jus galge sáhttit vurkkodit bierggu. Ovdalaš áiggi bohccot gal ledje maid lojibut, nu ahte streassa ii lean stuora váttisvuohta. Dán áigge diktet njuovahagat gávpečorraga čuožžut gárddis muhtun diimmuid ovdalgo njuvvet, vai bohccot loŧkiidit.

Bierggus leat máŋggalágan bakteriijat. Muhtumat gávdnojit juo bierggus alddis ja dat leat dakkárat mat lámastuhttet/suvrudit bierggu, nugo mielkesuvrebakteriijat, eaige leat dábálaččat váralaččat olbmui borrat. Earálágan bakteriijat njommot birgui birrasis ja besset laskat bierggus, ja muhtumat leat dakkárat maiguin borri sáhttá buohccát. Eanas bakteriijat dárbbašit áimmu, loikasa ja lávttadasa jus galget laskat, muhto eai gierdda áimmuhis birrasa, galbmasa, báhkkasa, eaige goikása. Danne lea dehálaš ahte bierggu gieđahallá ráinnas gieđaiguin ja reaidduiguin, ja vurke bierggu jáldosii dahje galbmasii go ii leat málesteame. Lassin lea dehálaš bierggu, earenoamážit vuoncábierggu ja biergodáiggi, bassit bures. Dat galgá giksat čađa. Go geargá biepmu ráhkadeamis, lea dehálaš ahte reaidduid ráidne dárkilit, go biergo- dahje varranagaide aŋkke šaddet bakteriijat. Dat eai galgga čuovvut eará biepmuide.

Ivdnerievdama sáhttá eastadit jus vurkkoda bierggu galbmasis, páhkke dakkár ávdnasa sisa mii lea áibmodivttis, ja ii divtte bierggu orrut goanstačuovgga (lysstoffrør) vuolde guhká.

Go biergu orru, de gođusgolggus čoahkkana ja varragolggus njuorgugoahtá. Veaháš sálti bisuha golgosa bierggus, muhto ollu sálti fas dahká ahte golggus njuorgu. Go áigu goikadit bierggu, dalle háliidage ahte golggus galgá eanemus lági mielde njuorgut, vai biergu goiká jođáneappot iige suvrro ovdalgo goikagoahtá.

Varas buoidi goastu vaikko galmmihuvvo- dahje sáltejuvvoge, ja goikebuoidige goastu. Fabrihkain ráhkaduvvon gárvvesbuktagat main lea buoidi, gostot dahje hávrot jus orrot guhká, vaikko leatge riekta ráhkaduvvon ja páhkkejuvvon. Goston biepmu ii leat váralaš borrat, muhto máhku ja hádja ii leat buorre. Dan dihte lea álki haksit lea go biebmu goston dahje hávron. Buoiddi hávruma eastada buoremusat go páhkke biepmuid bures čuovga- ja áibmodivttis doavnnji sisa ja vurkkoda galbmasis.

Guolli njuohcá ja suvru jođánit dan rájes go rohtte čázis gáddái. Danne lea dološ áigge rájes juo leamaš dehálaš máhttit rájadit guoli vai ii biggo ja vai riibá borramuššan. Dan leat áigá juo fuomášan goikadit riibadan dihte. Goikeguolli riibá oba guhká, ja guhkit go suovasguolli. Eará vuohki lea leamaš sáltet guliid fárpaliidda, muhto sálteguoli ferte aŋkke galbmasis vurkkodit vai ii geasáiduva. Gaskaáiggi rájes lei vejolaš sáltti oastit hálbbibui Norggas. Ovdal gal ieža lievllisteami bokte sirrejedje sáltti eret mearačázis, muhto dat lei áddjás bargu. Sálti geassá golgosa guolecuohpas ja dainna lágiin ii njuoza/lámastuva guolli nu jođánit. Leat máŋggaládje sálten ja vurkkodan guliid, omd. lea spihkesallit sáltejuvvon oktan čoliiguin. Oalle dakkaviđe go guoli rohtte čázis, de berre das luoitit vara ovdalgo varra giellu. Guoli ferte jáldosis dahje galbmasis vurkkodit dassážii go čolle ja málesta, dahje gieđahallá viidáseappot. Go lea čollen guoli čorgatládje, dalle eai beasa bakteriijat laskat ja leavvat guolis. Vara lea vuogas niibbiin ráhput eret, go dat sáhttá hobehit guoli hávruma. Varas guolli ii berre orrut lieggasis guhká ovdalgo dan vuoššá, bassá, sálte, heŋge goikat, suovastuhttá, galmmiha dahje jiekŋuda, vai bakteriijat eai háhppet njoammut, laskat ja leavvat.

Go guoli lea goddán, de das doaibmagohtet enzymat, ja dat mearkkaša midjiide ahte oanehis áiggis ii leat šat guolli borahahtti. Guoli varasvuođa sáhttá iskat jus suorpmain deaddila guoli cuhppii. Jus báhcá suorbmasadji, dalle ii leat guolli šat varas dahje ii leat galbmasis rájaduvvon. Jus lea sávri ii ge báze suorbmasadji, dalle lea guolli riekta vurkkoduvvon. Sáhttá sustilit guole­čuoma, earenoamážit suvddiid bokte gokko ovddemus hájaga. Hádja lea rievdan guohcan, ja dalle leat sihke guoli iežas bakteriijat ja enzymat doaibman menddo bures, ja sáhttet maiddái olggobealde njommon bakteriijat leavvan guolis. Bakteriijat leat dakkárat mat čuvvot guoli mielde dahje mat njommot guollái gieđahaladettiin.

Guoli ii dárbbaš heaŋggaidahttit dipmama dihte, muhto muhtun buktagat leat heaŋgán dahje vurkkoduvvon vai šaddá earenoamáš máhku mii lea daid buktagiid dovdomearka; goikeguolli, sálteguolli, ráktoguolli, spihkeguolli, boahkkeguolli, geassáduvvon guolli ja lámasguolli. Dáid buktagiid oktasaš dovdomearkan lea ahte daid ráhkadettiin goiká dahje njuorgu ­guolecuohpa golggus, ja danne ii billahuva guolli ovdalgo lea buvttaduvvon gárvvisin. Goikeguolli lea sálte­keahtes goikaduvvon guolli, eanas dorski. Dát soaitá boarráseamos vuohki riibadit guoli, ja lea eanemus ráhkaduvvon ja vuvdojuvvon, ja hui áigá juo. Guoli heŋgejit goikat dálvet ja ­giđđadálvvi guvlui, ja guolli galgá čađa goikat. Goikeguolli riibá vaikko man guhká. Dan sáhttá borrat goikkesnaga, vuoššat dahje báistit (šaddá gal luvvadit álggos). Lovttaguolli lea árbevirolaččat goikeguolis ráhkaduvvon. Ovdalaš áigge seaguhedje gunaid čáhcái. Das šaddá luhta/lovtta mas luvvadedje guoli. Guolli mas lovttaguoli ráhkada, ii galgga leat galmmihuvvon, ja danne heŋge­jit dan goikat easkka maŋŋel buollašiid. Dán áigge ráhkadit lovttaguoli maiddái sálteguolis. Ráktoguolli lea sáltejuvvon ja de goikaduvvon. Ráktoguoli goikadedje ovdalaš áigge lássáid ja rávttuid alde beaivvi ja biekka ovddas, ja danne šattai namman ráktoguolli. Dát lea dološ vuohki. Norga vuovdá ollu ráktoguoli Eurohpái, ja das ráhkadit dan maid gohčodit «bacalaon».

Davvi riddoguovllu olbmot goikadedje sáiddi geasset ja gávppašedje ruoššaiguin dahje pomoraiguin (1740-1917). Dat lei lonuhangávppašeapmi. Guliid lonuhedje gortniid, jáffuid ja eará biebmoávdnasiid ja atnugálvvuid vuostá. Ovdamearkka dihte lei sálti dehálaš gálvu pomorgávppašeami olis. Riddoguovllu olbmot vuvde maid guliid varasin ja ruoššat ieža daid sáltejedje. Ruoktot máhcadettiin devde pomorat fanasgálvolanjaid máŋggašlájat guliiguin, eanaš sáiddiin, muhto maiddái dorskiin, báldáin ja divssuin.

Sálteguolli sáhttá leat omd. rávdu ja dápmot maid sáltejit moatti jándorii, ja de lea válmmas sálteguolli. Sáhttá maid leat luossa mii lea sáltejuvvon fárpaliidda dálveguollin. Geasset vurkkodedje guollelihtiid galbma ádjagiin. Spihkeguolli sáhttá leat luossa mas dávttiid čuohppá ja gaiku eret, sálte ja diktá sálttis moadde jándora. Muhtun sajiin heŋgejit guoli spihkemii 2-3 beaivái. Boahkkeguolli lea guolli mii lea heŋgejuvvon goikat, ja moatti vahkus dat boahkku, nappo belohahkii goiká. De lea gárvvis vuoššastit. Geassáduhttit guoli lea dološ riibadanvuohki. Dalle sáltejedje jávreguoli čakčat ja bidje guoli rokkiide eatnamis dahje juvvii. Doppe galggai orrut gitta čakčadálvái ja juovllaid rádjái. Suvrebakteriijat ja enzymat besset hiljážit dipmadit ja máisttagahttit guoli guhkes áigebotta. Lei dehálaš váruhit ahte guolli ii sáltejuvvon menddo garrasit. Jus nu geavai, de vahágis sáhtte suvrebakteriijat jápmit ja riiban bisánit nu ahte guolli billašuvai. Lámasguoli ráhkadedje mearaguolis. De gokče guoli ulličázis debbuid vuollái, ja dikte dan doppe orrut dassáigo lámastuvai. Dálvet go ráhkadedje lámasguoli, gokče guoli muohttaga vuollái gos dikte orrut muhtun áiggi.

Suovastuhttit guoli lea dološ riibadanvuohki, seamma ládje go biergguin ge barge. Feara makkár guliid sáhttá suovastuhttit. Guolli riibá buorebut suovastuhttejuvvon hámis go varasnaga. Luosa, čuovžža, dápmohiid ja rávdduid leat suovastuhttán. Maiddái hávgga, vuskoniid, hárriid/soavvi­liid ja eanas mearaguoliid leat riibadan dáinna lágiin. Suovasguolli ii hávrro šat guhkes áigái, go suovas leat antioksidánttat vavdan guollái.Guolis lea gearddagallekeahtes buoidi, ja dat hávru mihá jođáneappot go gallehuvvon buoidi. Jus guolebuoidi galgá hávrut, de dárbbaša čuovgga ja áimmu, eaige galgga lasihuvvon antioksidánttat buoidái. Jus vurkkoda seavdnjadasas ja áimmu haga, dalle ii hávrro buoidi nu jođánit. Eará goansta lea bidjat antioksidánttaid, ovdamearkka dihte C- ja/dahje E-vitamiinnaid. Dat maid goazadit hávruma, seamma ládje go dalle go guollái vavdet antioksidánttat suovastuhttedettiin. Vakuumapáhkken lea vuohki mainna hehtte áimmu suođđamis guollái. Eará vuohki lea glaseret guoli, nappo jiekŋabajožiin skávuhit, ja dalle gierdá guhká orrut galbmasis/jieŋasin. Guolli maid galgá njuoskkasnaga sálttekeahttá borrat (sushi), ferte jiekŋagalbmasis leamaš jándora ovdalgo ráhkaduvvo gárvves buvttan. Dat lea parasihtaid goddin dihte.

Eanaš váralaš bakteriijat guollebuvttadeamis dárbbašit láktasa ja lieggasa jus galget eallit. Dat leat dábálaččamusat hástalussan dušše varasguoli vurkkodeamis, jus ii leat ráidnasit gieđahallan dan rájes go guoli rohttii čázis. Biebmoluosa nealgudit ovdalgo čollejit vai čoalit leat ráidnasat ja bakteriijaid haga. Dainna lágiin eai leava čoallebakteriijat guollái čolledettiin, nu movt dáhpe­dorpmis sáhttá dáhpáhuvvat guollebivdofatnasiin mat bivdet ja čollot guliid rabas meara alde. Guollebuvttadeddjiin (fatnasiin, vuostáváldiin ja gálvobuvttadeddjiin) leat njuolggadusat ahte guolli ii galgga lieggasis oba fitnatge dan rájes go loktejit mearas bajás.

Dološ viesuin lei measta juohkehaččas eanangeallir. Doppe lei buorre vurkkodit buđehiid mat gáibidit jáldosa, seavdnjadasa ja lákta áimmu jus galget riibat olles dálvvi. Geallárat ledje juste dakkárat gos buđehat bures seilo. Čakčat go gálat leat rádjanládje, lei daidge dehálaš seailluhit borranláhkái nu guhká go vejolaš. Dan fuomášedje smávvet ja bidjat lihttái deattu vuollái oktan sálttiin. Sálti geassá ruotnasis golgosa, mii šaddá láhkan. Dán ládje seailluha gála áimmuhis sálte­lágas, ja sohkar mii gávdno ruotnasiin biebmá mielkesuvrebakteriijaid mat riibadit biepmu. Sálti ja mielkesuvrebakteriijat goddet ja heađuštit váralaš bakteriijaid. Buorit bakteriijat dipmadit gála ja rievdadit mágu suvrát guvlui. Dakkár suvrragálla lea riibiileabbo go varas gálla. C-vitamiidna iige billahuva go ná geavvada gála. Varas ruotnasiid berre galmmihanskábes vurkkodit amas enzymat váikkuhit menddo jođánit. Muhtun ruonassorttat eai berre galmmihanskábes leat, ee. gurká ja vilgeslávki. Dál lea dábálaš blanšeret/duldehastit ruotnasiid, ja de galmmihit daid. De čuohppá smávva bihttán, bidjá duoldi čáhcái 1-2 minuhta ja de sirdá jiekŋagalbma čáhcái čoaskut. Daid sáhttá jiekŋudit, ja dat leat seamma buorit go daid fas báhkada maŋŋel. Gáskálasa ja eará šattuid maid čoaggá luođus, sáhttá maid duldehastit ja de galmmihit dahje goikadit.

Boskkaid/fádnuid ja boskaliđiid bidje mielkái maid vurkkodedje čalbmasiin dahje muorragákkáin. Vurkkodedje ádjagiin geasset, ja maŋeščavčča sáhtte galmmihit daid. Boskkaid čogge dievva čoaggináigge giđđat, ja rájadedje gákkáin. Daid jukcejedje ja dát jukca riibbai dálvái. Sáhtii gal guohppugoahtit jus ii seaguhan juvcca milkkiin, muhto aŋkke lei ruonasbiebmun lassin guollái ja birgui.

Ollu šaddosat riibet buorebut jáldosis, muhto eai buot. Tomáhta, banána, avokádo, sitrovdna ja kiwi galget viessotemperatuvrras orrut, de riibet dat guhkit. Šaddosiid sáhttá maid čuohpadit smávva bihttán ja goikadit juogo steikenommanis dahje goikadanmašiinnain. Dat riibet guhká jus daid vurkkoda áibmo- ja čuovgajeahkki lihtis. Áibmu ja čuovga billistit goikebuktagiid.

Čáhppesmurjjiid riibadedje bohccomielkkis, ja dat lei dego yoghurta. Dákkár biepmus ožžo C-vitamiinnaid dálvet. Maiddái sarridiid sáhtte seaguhit mielkái mii galggai suvrut.

Luopmániin, joŋain ja giegamurjjiin lea benzosuvri mii riibada murjjiid, ja maiddái skáhpemurjjiin lea suvri mii riibada muorjji nu ahte ii dárbbaš ollu sohkkara bidjat. Iešriibadeaddji murjjiid sáhtiige vurkkodit lihtiin guhká. Muhtumat rogge luopmániid eatnama sisa dálvái. Earátges bidje luopmániid bohccomielkái dahje geavllehii, beasselihttái, maid rádje jeaggái dálvebiebmun. Joŋaid devde čalbmasiidda, ja joŋaid ja giegamurjjiid vurkkodedje lihtis masa bidje veaháš čázi. Sarridat mat muđui jođánit billahuvvet, riibet buorebut go muorjelihttái njorre jokŋamáihlli sarridiid ala. Eará ráva lei njorret šolgaduvvon vuoja murjjiid ala, ja go vuodja stirddui, de šattai dego lohkki, ja áibmu ii beasa sisa.

Joŋain ja rohkajáffuin vušše buvrru mii lei buorre riibat. Luopmániin ja jáffuin maid vušše juvcca maid riibadedje vuodjalohki vuolde.

Dál mis leat vejolašvuođat riibadit murjjiid máŋggaládje. Varasnaga jiekŋudit lohkkelihtiid sisa lea okta. Eará vejolašvuohta lea measttu fierrut gárvvisin ja dan jiekŋudit. Measttu sáhttá maid vuoššat, bidjat riibadanávdnasa ja hermetiseret. Go hermetisere, de goaivu vuššon measttu ráinnas, liegga glásaide ja gidde lohkii dakkaviđe. Dakkár meastu riibá guhká. Goikadit lea maid okta vuohki vurkkodit murjjiid. Dat riibet guhká jus daid vurkkoda áibmo- ja čuovgajeahkki lihtis. Áibmu ja čuovga billistit goikebuktagiid.

Gordni ferte goikat, muđui dat guohppu. Dakkár guohpa mii láibái ihtá, gáibida veaháš láktasa. Go láibu dábálaš láibbiid (dipmá), de dat eai riibba beare guhká ovdalgo guohppugohtet. Láibbi, masa ii bija riibadanávdnasa, sáhttá guovtte ládje bisuhit; ráhkadit goikeláibin dahje galmmihit. Smierro- ja garraláibbiin lea unnán lávttas, nu ahte dat sáhttet guhká leat nu ahte eai guohpo. Fabrihkain bidjet dávjá riibadanávdnasiid vai gordnebuktagat galget guhkit sáhttit orrut.

Gč. maiddái Ruotnasat, šaddosat ja muorjjit.

Ovdalaš áigge lei mielki oažžumis dušše geassebealis jagis, giđas čakčii. Jus galggai mielkebuktagiid beassat birra jagi borrat, de leat gávnnahan movt daid vurkkodit.

Bohccočalbmasat ledje mielkelihttin ovdalgo gákkát ja eará lihtit ledje fidnemis. Goikečalbmasii leikejedje bohccomielkki ja háhpáhusa, ja heŋgejedje suova ala goađis. Doppe dat lohppii, suovastuvvui ja goikkai, ja nu riibbai guhká. Dan sáhtii de vurket goikemielkin.

Muorjjit, šattut ja mielki leat doaibman ovttas riibadanproseassas. Ollu bohccomielki vurkkoduvvui ovdalaš áigge murjjiiguin ja šattuiguin. Murjjiid besse borrat dálvet go dat ledje riiban mielkkis dálvái. Ja mielkki ožžo go dat lei riiban muorjesuvrriid vehkiin. Sáhtte leat máŋgga­lágan muorjjit ja šattut, ja seahkálagaid. Juopmu, boska ja jearjá leat dat šattut mat dávjjimusat namuhuvvojit dán oktavuođas. Šattuid vušše álggos, seaguhedje bohccomielkái ja rádje dálvái. Čáhppesmurjjiid seaguhedje lassin, dahje daid seaguhedje sierra mielkái. Maiddái luopmániid seaguhedje mielkái. Mielki gal muđui riibá suvramielkin iežas mielkesuvrebakteriijaid váikkuhusain. Dat lohppe ja dan de vurke loahppemielkin dahje suvrramielkin.

Dábálaš lei ádjagis rájadit mielkegákkáid, ja dat sáhtte doppe orrut dálvvi miehtá, go ája ii jieŋo. Muhtumat rogge mielkegákkáid eatnama sisa dálvái, gokče vel bures bessiiguin, guossaovssii­guin ja lavnnjiiguin. Earát rádje boraide dahje bákteluoddanemiide/-lanjaide. Fertii gokčat bessiiguin, jávistit čievrrain ja lavnnjiiguin gokčat vai ii jieŋo. Das šattai suvrramielki giđđii. Mielkki maid maŋeščavčča bohče, sáhtte galmmihit.

Juohkelágan mielkkis ráhkadedje vuosttáid ja vuoja. Dat lei sihke earálágan borramuš, muhto seammás lei riibadanvuohki vai bisui biebmun guhkit.

Loahppemielki, loahppelákca ja yoghurta dárbbašit mielkesohkkara jus galget oažžut ­njálgga, suvrralágan mágu. Bakteriijat ávkkástallat sohkkaris suvrrodettiin. Mielkeproteiinnat ges suohku­dit mielkki nu ahte šaddá loahppemielkin, loahppelákcan ja yoghurtan. Dál sáhttá váldit oasáža yoghurttas ja bidjat dan mielkái ja das ráhkadit lasi yoghurtta. Dán birra leat eambbo dieđut oahppogirjjis. Doppe lea maid neavva movt dan bargá.

Dán áigge pasteuriserejit (liggejit garrasit) buot mielkebuktagiid maid rámbuvrras/gávppis fidne. Lea dan dihte vai bakteriijat eai galgga birget. Boađus lea lihkus maid ahte buvtta riibá guhkit go lea pasteuriserejuvvon, dan dihte go suvrudanenzymat maiddái billahuvvet. Go galget ráhkadit suvrramielkebuktagiid pasteuriserejuvvon mielkkis, de lasihit mielkesuvrebakteriijaid maŋŋel. Buktagiid main lea buoidi, leat maid homogeniseren. Dat mearkkaša ahte buoidi lea cuvkejuvvon vai bissu háddjut buktagis ii ge čoahkkan ja čoaltto čoahkkái.

Mielkebuktagat galget galbmasis dahje jáldosis vurkkoduvvot.

Mearralottemoniid čogge giđđat ja atne gássaid siste, ja dat riibe geassái. Moniid bidje maid lihttái masa lei čáhci ja natriumsilikat seaguhuvvon. Dat gohčoduvvo «vannglass», ja dakkára oaččui oastit boalváris ovdal. Jus moniid diktá dakkár čáhce­glásas, de dat riibet goit jagi.

Monit galget jáldosis orrut vai eai billahuva. Moniid sáhttá galmmihit, muhto ferte gal álggos juogo fierrut daid, dahje sirret vielgadasa fiskadasas ja sierralaga galmmihit. Dat leat seamma buorit go de fas máizet.

Biebmobearráigeahčču ávžžuha ráddjet gáirromonnečoaggima ja -borrama dannego dain soitet leat birasmirkkot. Fertebehtet maiddái diđoštit čoagginlobiid ja -áiggiid. Leat njuolggadusat dasa gii oažžu čoaggit lottemoniid, gos, goas ja guđiid loddešlájaid moniid, https://www.miljo­direktoratet.no/for-private/jakt-felling-og-fangst/fangst/sanking-av-egg-og-dun/.

ML20S gealbomihttomearit

Kapihttal 3; Riibadit ja vurket biepmu, gokčá biebmu ja dearvvašvuohta-fága ML20S čuovvovaš gealbomihttomeriid 7. ceahki maŋŋá:

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit:

Guovddášelemeanttat: Dearvvašovddideaddji biebmodoallu ja Guoddevaš borrandábit ja guoddevaš geavaheapmi.

Plánet oahpahusa

  • manne biebmu billašuvvá
  • mii lea riibadit biepmu
  • dovddiidit daid iešguđet árbevirolaš vugiid biepmu riibadit ja vurkkodit
  • mii guoddevaš biebmogeavaheapmi lea
  • Leago oahppi diehtoáŋgir ja positiiva/miehtemielalaš?
  • Son jearahallá ja čájeha ahte son háliida gullat ja oahppat.
  • Son geahččaladdá ja máisttaša ođđa máguid/biepmuid.
  • Son áicá ja oasálastá ráhkkaneamis/málesteamis/riibadeamis.
  • Son váldá ovddasvástádusa joavkkus ja čuovvu gievkkannjuolggadusaid.
  • Lohkat, bargat bargobihtáid, gohkket gievkkanis, áicat, čuovvut ja kommenteret sihke guohcagan- ja riibadanproseassa.
  • Murjet.
  • Riibadit biepmuid nugo murjjiid, šattuid ja guoli.
  • Ráhkadit filmmaža oktan teavsttain/musihkain («Evttohusat lassi bargobihtáide ja doaimmaide»).

Heivehit oahpahusa

Moai ávžžuhetne 5. ceahki ohppiide lohkat oahppogirjeteavsttaid jitnosit, bisánit ja ságastit sániid ja sisdoalu birra dakko gokko lea lunddolaš didjiide. Oahppit sáhttet muđui ieža lohkat govvateavsttaid ja teakstabihtáid. Oahpaheaddji ferte árvvoštallat mat heivejit su jovkui.

Ollu oahppit leat juohke čavčča mielde biebmoháhkamis nugo murjemis, bealddus gaikume rušppiid ja buđehiid, bivddus, dálus (eanadoalus) ja gárddástallamis. Oahpaheaddji ferte árvvoštallat leatgo dát áššit oahppásat din guovlluin ja din ohppiide. Dát soitet leat oahpes áššit, ja de ii leat nu váttis lohkat daid birra.

Oahppit galggašedje maid movttiidahttot ságastit ja muitalit dáhpáhusaid birra main sii leat oassádallan, ja movt sin ruovttuin riibadit ja vurkkodit biepmuid. Dii sáhttibehtet maiddái dušše čoahkkáigeasu lohkat ja oahppat ollu geavatlaš doaimmaid bokte jus dat lea vejolaš, ja maiddái ságasteami ja govaid bokte. Gávdnabehtet min neahttasiidduin sárggusráidu-skovi https://calliid­lagadus.org/do/reaidostobe.html masa oahppit sáhttet bidjat govaid ja čálistit veaháš maid leat bargan, jus leat omd. murjen ja ráhkadan muorjemeasttu. Oahppit sáhttet maid govvet iežaset ruovttuin movt sii riibadit biepmuid, ja čállit govvii moadde sáni/cealkaga dan birra maid govva čájeha.

Jus galgá omd. muitit maid bakteriijat ja mikroorganismmat dárbbašit jus galget eallit, eatnánit ja leavvat, de sáhttá geavahit veahkkestrategiijaid nugo ovdabustávaid omd. ná: ÁLL (Áimmu, Lieggasa ja Láktasa). Eará evttohus lea muittohallat loguid go áigu muitit omd. man galle iešguđet riibandavuogi galgá diehtit. Veahkkestrategiijaid sáhttá oahppi geavahit veahkkin muitit dieđuid maid dárbbaša fas eará oktavuođain sihke skuvllas ja eallimis.

Vuođđogálggat biebmu ja dearvvašvuohta-fágas kap 3

Vuođđogálggat

Mat leat mielde
  • Njálmmálaš gálggat
  • Máhttit čállit
  • Máhttit lohkat
  • Máhttit rehkenastit
  • Digitála gálggat

Mán láhkái

Lohkat ja ođđasit muitalit Sáhpán biebmokámmáris s. 65 oahppogirjjis. Máhttit muitalit iežas vásihusaid biepmoriibadeamis.

Ohcat dieđuid, jearahallat ja čállit (BB 9 oahppogirjjis).

Lohkat oahppogirjjis teavsttaid ja govvateavsttaid.

Rehkenastit áiggi ja mihtidit hivvodaga (BB 3 ja 9 oahppogirjjis).

Cavgileamit álggaheapmái

Rabas gažaldat: Movt mii bisuhit biepmu varasin?

Oahppit sáhttet digaštallat smávit joavkkuin/oahppanguimmiin movt sii jáhkket ahte biergu ja guolli bissu varasin. Dii sáhttibehtet áigelinnjá geavahit veahkkin gosa oahppit sáhttet sárgut, čállit ja darvvihit iežaset jurdagiid dan hárrái. Diktet ohppiid smiehttat, árvvoštallat, digaštallat ja jurddašit joavkkuin/oahppanguimmiin ovttas. Muhtumat dihtet veaháš ja earát fas ollu, ja muhtumat eai maidege. Dán láhkái sii bágge­hallet jurddašišgoahtit fáttá birra, ja sis soitet badjánit gažaldagat maidda ožžot vástádusaid dađistaga, ovdalgo álgibehtet lohkat eambbo ja vuđoleappot fáttá birra.

Čálistehket áinnas gažaldagaid távvalii ja diktet daid orrut oidnosis miehtá oahpahusáigodaga.

Sáhttibehtet maid álgit bargobihtáin «Biepmu guohcaganproseassa» maid gávdnabehtet bargogirjjis s. 46. Digaštallet ceahkis dan birra maid oahppit oidnet/áicet proseassas. Mii dáhpáhuvvá? Dán fertebehtet dahkat sullii njeallje vahkku ovdalgo álggahehpet kapihttala/fáttá.

Guossohehket ohppiide iđitbiebmun dahje beaivebiebmun goikebierggu, sálteluosa, yoghurtta, suovasbierggu, suovasluosa dahje goikeguoli. Ságastehket dan birra ahte visot dát leat riibaduvvon biepmut, ja diktet ohppiid árvvoštallat movt luossa šaddá sálteluossan, movt šaddá yoghurta jna.

cottage cheese
Cottage cheese

Vástádusat ja mearkkašumit bargobihtáide

  1. Deaddilehket duolva suorpmaid agarii (liibmalágan debbocohkodat man geavahit bakteriija­šaddadahttimii), áicet ja čuvvot bakteriijaid ja bakteriijakoloniijaid laskama.
    (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Oahppit sáhttet dáinna bargguin álgit, muhto dalle ferte suorpmaid buonjustit agarii moadde vahku ovdalgo fáttá álggaha ceahkis. Agara sáhttá diŋgot laboratoriain.

  2. Norgga Biebmobearráigeahčču čuovvu dárkilit ahte Norggas galgá dorvvolaččat ­sáhttit oastit biepmu rámbuvrras, restoráŋŋas ja juhkat čázi čáhcehánas. Sii vákšot sihke rámbuvrraid, njuovahagaid, šibitdoaluid, boazoealáhusaid, guollebiebmanrusttegiid, restoráŋŋaid ja čáhcedoaimmahagaid. Mannet Biebmobearráigeahču neahttasiidui, mattilsynet.no, ja lohket veaháš dan birra maid sii barget. Čállet teavstta sin doaimmaid birra. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Oahpaheaddji sáhttá ovdagihtii válljet osiid neahtta­siidduin maid oahppit earenoamážit galget lohkat.

  3. Rehkenastet man guhkes áigi lea dassáigo galmmihanskábet ja jiekŋudanbovssat ­ihtigohte ja šadde dábálažžan Norggas. Ohcet iežadet guovllus olbmuid geat leat eallán ja vásihan dan áiggi go eai lean vel galmmihanskábet ja jiekŋudanbovssat. Jearahallet movt sii riibadedje biepmuid. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Dát jahki – (minus/láhppá) dan jagi goas jiekŋudanbovssat ja/dahje galmmihanskábet šadde dábálaččat Norggas (1950-60-loguin) = man guhkes áigi dassái lea.

  4. Joavkobargu dahje párrabargu: Válljejehket muhtun biepmu maid dán áigodagas lea dábálaš borrat varasin. Riibadehket dan. Ráhkadehket govva-ráiddu dahje filmma ja čilge­husa riibadanproseassas. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Dás válljebehtet biepmu mii lea dan áigodagas mas dii lehpet. Dás gávdnabehtet sárggusráiddu oahppanresurssa https://calliidlagadus.org/do/reaidostobe.html.

  5. Geahččalehket bidjat varas brokkoli jiekŋudanboksii golmma beaivái. Mii ­geavvá? Čilgejehket movt galgá brokkoli riibadit buoremusat! (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinháldda­šeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Dás sáhttibehtet dieđusge maiddái eará ja eambbo biebmošlájaid riibadit, jus vejolaš.

  6. Jus lea čakčageassi, de mannet meahccái murjet ja čoaggit borahahtti šattuid. Digaštallet movt riibadit murjjiid ja šattuid, ja dahket dan. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Riibadit murjjiid: čoaggit, seaguhit sohkkariin (certo’in dahje jama’in), ja bidjat jiekŋudanboksii. Báhkadit glásaid, vuoššat measttu, goaivut measttu ­báhkka glásaid sisa ja giddet lohki. Goaivut measttu glásaid sisa ja vuoššat glásaid oktan sisdoaluin (2­ ­hermetiserenvuogi). Šattuid riibadit: Goikadit dahje duldestahttit, čoaskudit ja jiekŋudit (blanšeret/forvelle).

  7. Vuššet sáltečázi/mearačázi dassáigo visot lávttadas lea lievlan. Mii báhcá bodnái? (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Sálti báhcá bodnái. Ferte gal čuovvut mielde oppa áigge duolddahettiin amas vajáldahttit ja duolddahit ruittu guorusin ja boaldit ruittu vuođu. Dárbbašuvvo oalle ollu mearačáhci jus galgá binnáš sálti báhcit vuđđui.

  8. Lohket Sáhpán biebmokámmáris s. 65 dárkilit. Sárgot muitalusa ja hárjehallet muitalit dan ođđasit earáide ceahkis. Du lea lohpi geavahit dušše sárgosa veahkkin go muitalat. Dás hástaletne ohppiid geavahit njálmmálaš giela muitalit muitalusa iežaset sániiguin ođđasit dušše sárgosiid vuođul.

  9. Dán galmmihanskábes leat muhtun biepmut. Maid sáhttá dain málestit? (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi).
    1. Omeleahta oktan rušppiin ja buđehiin. Vuosttá botkkuhit/faskut ala.
    2. Báistit moni ja buđehiid báistebánnos.
    3. Vuoššat moni ja ráhkadit rušpe-máihlli juhkamuššan.
    4. Čuohppat buđehiid buđetlastan ja báistit daid báistebánnos.

Biepmu guohcaganproseassa

Vállje iešguđetlágan biepmuid, sihke animála biepmu ja vegetára biepmu. Bija daid guohca­git. Áicca ja čuovo makkárat dat leat oaidnit ja makkár hádja šaddá dađistaga go vahkkut gollet. Muitte ahte jus biebmu galgá guohcagit, de dat dárbbaša áimmu, láktasa, lieggasa ja čuovgga vai bakteriijat ja mikroorganismmat besset bures eatnánit. Čále vahkkus vahkkui iežat áicamiid. Sáhtát govvet ja bargga áinnas ovttas oahppanguimmiin. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinháldda­šeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Áicat ja čuovvut muhtun proseassa guhkit áigge badjel ja dan proseassa dokumenteret, leat gálggat maid oahppit berrejit oahppat.

Movt riibet biepmut buoremusat?

Dás oainnát iešguđetlágan biepmuid. Bargga ovttas oahppanguimmiin. Digaštalli ja árvvoštalli movt biepmut riibet buoremusat. Lea álo lohpi jearrat veahki rávesolbmuin ja earáin ceahkis. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi).

      • Dorski: dorrehit, báistit, galmmihit/jiekŋudit, sáltet, suovastuhttit, goikadit.
      • Luopmánat: botkkuhit sohkkara ala ja/dahje jiekŋudit, hermetiseret.
      • Monit: vuorkut jáldosis/ galmmihanskábes, galmmihit/jiekŋudit fiskadasa ja vielgadasa sierralagaid.
      • Biergu: báhkadit/báistit/vuoššat, suovastuhttit, jiekŋudit, sáltet, goikadit.
      • Juopmu: goikadit dahje mollet ja vuoššat (forvellet/blanšeret).
      • Buđehat: jáldosis, seavdnjadasas, báhkadit ja jiekŋudit (blanšeret/forvelle).
      • Mielki: pasteuriseret, galbmasis galmmihanskábes.

Biebmoindustriija riibadangoansttat

Mannet rámbuvrii geahčadit iešguđetlágan páhkkejuvvon biepmuid. Makkár riibadangoansttaid geavaha biebmoindustriija? (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi).

Ovdalgo dán bargabehtet, berrebehtet čađahan daid iešguđet riibadanvugiid. Diktet ohppiid áinnas oahppan­guimmiin bargat fárrolága vai beassaba digaštallat ja ovttasbargat.

Oktiigesson čálus

Dát čálus lea gesson oktii. Sáhtátgo don čállit dan ođđasit vai šaddá riekta, stuorra bustávaiguin ja visot mearkkaiguin? Hutkka vel čállosii heivvolaš bajilčállaga.

Olbmot leat áiggiid čađa oahppan movt meannudit biepmu. Dát máhttu lei dárbbašlaš jus galge birget eallimis. Mii dárbbašit máhttit ollu iešguđetlágan riibadanvugiid, vai sáhttit vurkkodit biepmu guhká. Muhtun dakkár goansttat leat goikadeapmi, báhkadeapmi, sálten, sohkkarastin ja suovastuhttin. Maiddái fermenteren lea riibadangoansta. Dalle atná ávkki muhtun bakteriijain nugo edetsuvrebakteriijain ja mielkesuvrebakteriijain. Dán áigge mii geavahit sihke galmmihanskábe, jiekŋudanbovssa ja vakuuma­páhkkenmašiinna vai biepmut riibet guhká.

Bustávvamoivi

Vástádusat leat moivašuvvan. Sáhtátgo čorget bustávvamoivvi?

  1. riibadit biepmu
  2. bakteriijat
  3. báhkadeapmi
  4. pasteuriseret
  5. sálti ja sohkar
  6. vakuumapáhkken
  7. njalla
  8. jiekŋabuvri
  9. suovastuhttin
  10. goikadit

 

Gažaldagat oahppogirječállosii

  1. Namut golbma áđa maid bakteriijat ja mikroorganismmat dárbbašit jus galget eatnánit.
    Áibmu, liekkas ja lávttas.
  2. Mii sáhttá geavvat jus borrá guohcagan ja billašuvvan biepmu?
    Sáhttá buohccát ja mirkoluvvat.
  3. Geahčas johtilit bajilčállagiid s. 61-71. Makkár riibadanvugiid fuomášat?
    Báhkadeapmi, hermetiseren, pasteuriseren, galmmiheapmi, jiekŋudeapmi, goikadeapmi, suovastuhttin, sálten, sohkkarastin, fermenteren, kemiijalaš riibadeapmi. 
  4. Mii geavvá bakteriijaide ja mikroorganismmaide go mii vuoššat dahje báistit biepmu?
    Dat/eatnasat jápmet, go dat eai gierdda báhkkasa mii lea badjel 100 °C.
  5. Čilge movt hermetisere biepmu!
    Bidjá biepmu liegga/vuššon ja buhtistuvvon glásaid sisa ja gidde lohki. Nubbi vuohki lea giddet lohkii ja de vuoššat glásaid oktan sisdoaluin. Nubbi vuohki ii čilgejuvvo oahppogirjjis.
  6. Movt vurkkodedje olbmot biepmu ovdalgo galmmihanskábet ja jiekŋudanbovssat šadde dábálažžan?
    Njalaide, jiekŋabuvrriide, ádjagiidda, galbma biebmokámmáriidda ja eanankealláriidda.
  7. Manne bakteriijat ja mikroorganismmat eai liiko sáltái ja sohkkarii?
    Go dat njammet biepmus láktasa/golgosa. Bakteriijat ja mikroorganismmat dárbbašit láktasa jus galget eallit ja eatnánit.
  8. Namut muhtun bakteriijaid maid mii háliidit biepmus!
    Mielkesuvrebakteriijaid ja edetsuvrebakteriijaid.
  9. Mat leat suvrrit?
    Dat leat lunddolaš riibadanávdnasat mat gávdnojit omd. murjjiin, šattuin ja suovas.
  10. Movt sáhttá vealtit (unngå) biepmu bálkesteamis?
    Borrat biebmoloahpaid, galmmihit biebmoloahpaid/biebmobázahusaid. Oahppat dovdat leago biebmu borahahtti, ja goas lea suvron, hávron dahje guhppon.
jorri

Eai buot sámi oahppit beasa, dahje sis ii leat vejolašvuohta searvat biebmoriibadanbargguide. Lea hui buorre jus skuvla pláne ja ráhkkana nu ahte oahppit besset oassálastit omd. biergguid suovastuhttimis lávus, sáltet guoli, goikadit biergguid, guliid ja šattuid, ja/dahje fierrut muorjemeasttu. (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi).

Geavatlaš doaimmat ja oassálastin duohtaeallimis ja duohtabargguin mearkkašit ollu sihke iešdovdui, giela ovdáneapmái, sosialiseremii/oahppat sosiála gálggaid/gealbbuid, ja oktavuođaid čatnamii ja bisuheapmái oahpaheaddji ja ohppiid gaskkas, ja ohppiid gaskkas. https://www.udir.no/laring-og-trivsel/skolemiljo/sosial-laring-gjennom-arbeid-med-fag/.

Oahppit sáhttet lohkat 10 rávvaga bálkut unnit biepmu (oahppogirjjis s. 73) ja ráhkadit juohke čuoggái tekstejuvvon filmmaža/animašuvnna musihkain. (Guoddevaš ovdáneapmi).

Eallit ja šibitdoallu: https://www.mattilsynet.no/dyr_og_dyrehold/

Máilmmi biebmoráhkdanneavvagat: http://verdensmat.no/?page_id=2906

Eallu – Indigenous Youth, Food Knowledge & Arctic Change. Arctic Council, Association of World Reindeer Herders ja ICR. 2018

  • Haldis Balto: Dovdda maid borat. Davvi Girji OS. 2014
  • Máret-Ánne Magga/Ristinrávdná Magga: Borramušat bohccos. Sámediggi. 2013, ISBN 978-952-441-114-1 (girji lea oaivvilduvvon gáldun ja oahppogirjin badjedássái ja ámmátskuvllaide, muhto heive bures giehtagirjin maiddái ruoktot. Sátnelistu).