49
1600–1750
Dás sáhtát lohkat oasi muh
tin girjjis mii muitala mo okta
nieiddaš vásihii eallima "ođđa"
máilmmis.
Lei oktii má
ŋ
ga čuohte jagi das
sái ahte nieiddaš ásai vuovd
dis Wisconsinas, muhtin hirsa
dáložis. Alla, sevdnjes muorat
šadde birra vistti ja daid duo
gábealde ledje eambbo muorat
ja fas daid duogábealde eamb
bo. Olles beaivemátki davás, ja
vel vahkkomátki ja mánnomátki
lei duššefal vuovdi. Eai lean eará
visttit. Eai lean geainnut. Eai lean
olbmot. Ledje dušše muorat ja
meahcceeallit. Ledje gumppet
vuvddiin, ja guovžžat, ja stuorra
albasat. Roahtut, neađit ja ruoig
gut ruohtadedje miehtá juohke
sajis. Nuorttabealde hirsavistti
lei dušše vuovdi, ja dušše muhtin
eará hirsavisttážat ledje duokkot
dákko vuovderavddain.
Nu guhkás go nieiddaš oinnii, lei
dušše okta dállu. Doppe ásai son
ovttas etniin, áhčiin ja oappáin
Maryin ja unna oppážiin Car
riein. Olggobealde vistti ledje
moalkás juvlaluottat mat manne
guhkás vuovdái, muhto nieiddaš
ii diehtán gosa dat manne ja gosa
dat lohppe. Nieiddaža namma
lei Laura, ja son gohčodii eatnis
Ma ja áhčis Pa. Daid áiggiid, ja
dan báikkis eai gohčodan váhne
miid eadnin dahje áhččin, nu go
dál dahket.
Eahkedis go Laura veallái sea
ŋ
g
gas ja áiggui nohkkat, de son gu
lai dušše muoraid savkkástad
damin. Muhtimin gulai gumppe
holvumin guhkkin. De dat bođii
lagabui ja holvvui fas. Lei bald
dihahtti jietna. Laura diđii ahte
gumpe sáhtii borrat nieiddažiid.
Muhto son diđii maid ahte son
lei oadjebas vistti seinniid sisk
kobealde. Áhči bissu hea
ŋ
gái
uvssa bajábealde, ja Jack, stuorra
beana goarjjui olgouvssa luhtte.
Áhčči lávii dadjat: –Beare nohka
ráfis, Laura. Jack ii luoitte gump
piid sisa! De Laura náđui stuor
raoappá báldii ja nohkai.
Muhtun eahkeda áhčči lok
tii su sea
ŋ
ggas ja guttii su glása
lusa, vai beasai oaidnit gump
piid. Doppe ledje guokte gump
pe. Čohkkáiga dasttán olggobeal
de vistti. Loktiiga njuni stuorra,
šelges mánu vuostá ja holvvuiga.
Unna dáloš stuorra, viiddis vuovddis
