59
1600–1750
Oanehaččat Afghanistana historjjás
Afghanistana gonagasat leat viggan buoridit ser-
vodaga ja hukset geainnuid, buohcceviesuid,
skuvllaid, muhto ii leat álki go muhtimat vuostá-
lastet. Jagi 1978 bođii Ruošša (dalle gohčoduvvui
Sovjet) ja áiggui veahkehit sin. Muhtimat eai lii-
kon ahte Ruošša bođii veahkkin ja sii álge báhčalit
sin njeaiga. USA vel veahkehii soahtat Ruošša
vuostá. Jagi 1991 vuollánii Ruošša, ja Afghanis-
tan galggai huksegoahtit riikka ja ásahit ráfi. Ta-
liban stivregođii, ja eallin šattai ain váddásat ol-
bmuide. Taliban lea Islam-joavku Afghanistanas.
Taliban gilddii skuvllaid, eará oskkuid go Islam,
musihka, govaid, filmmaid ja girjjiid. Nissonat
galge geavahišgoahtit burkka go vázze olgun. Sii
eai ožžon buohcceviesus divššu jos buohccájedje.
Sii geat eai čuvvon dáid garra lágaid, ožžo garra
ráŋggáštusaid ja sáhtte goddot.
Mo lea eallin Afghanistanas dál?
Afghanistanas leat máŋggalágan kultuvrrat, gie-
lat ja álbmogat. Ii leat álo álki soabadit. Ollu
vuostálasvuođat
, siskkáldas riiddut ja soađit
dahket ahte
árgabeaivi
sáhttá šaddat váttisin.
Siskkáldassoađit
ja riiddut šaddet go olbmot eai
leat ovttaoaivil mo riikka galgá stivret. Muhtin ol-
bmot ásahit joavkkuid mat geahččalit fámu oažžut
sođiid bokte. Ii leat álo vejolaš mannat skuvlii,
ja skuvla soaitá leat gitta jos leat leamaš báhča
leamit. Olbmot ellet
baluid
čađa juohke beaivvi.
Lea dábálaš ahte
elrávdnji
ja čáhci váilu. Olbmot
fertejit
vurket
ja seastit jos fáhkka nohkkojit. Nor-
ga, USA ja eará NATO-riikkat leat sádden ollu
soalddáhiid Afghanistanii. Sii galget várjalit ol
bmuid soađis, ja veahkehit ráđđehusa ásahit ráfi.
vuostálasvuođat
eai leat ovttaoaivil
árgabeaivi
dábálaš beaivvit,
bargobeaivvit
siskkáldassoađit
soađit mat leat riikka
siskkobealde
baluid
ballat
elrávdnji
elrávnnji dárbbaša elfámu
ávdnasiidda nugo TVii ja
čuvgii
vurket
rádjat omd. biepmu maŋit
áigái
Taliban gilddii
skuvllaid, eará
oskkuid go Islam,
musihka, govaid,
filmmaid ja girjjiid.
