84
Oskkoldatkritihkka
Máŋggabealát oskkoldatkritihkka dárbbašuvvo vai oažžu
buori fágalaš áddejumi oskkoldagain ja daid ovdanbuk-
timiin, vaikko dat sáhttá vásihuvvot áittan sidjiide geat
ellet dihto oskkoldagain. Dan dihtii lea dehálaš ahte
oskkoldatkritihkkar lea rabas ja dáhtolaš vuhtii váldit
oskkolaš olbmuid iežaset oainnuid, dan seammás go
geahččala atnit áššálaš ja kritihkalaš čalmmi oskkolda
hkii gulli olbmuid oskkus ja praksisas. Eai leat duššefal
ii-oskkolaš olbmot geat barget oskkoldatkritihkain.
Juvddálašvuođa profehtain lei dávjá kritihkalaš čalbmi
dasa mo olbmot dalá áiggis geavahedje oskkoldaga. Nu
maiddái fertejedje girku risttalaš njunnošat dávjá garra-
sit moaitit iežaset oskkuservodaga oskku sisdoalu ja oskku
praksisa geažil. Martin Luther lea buorre ovdamearka das
makkár siskkáldas
ieškritihkka
sáhttá leat iežas oskkusearvvi
siskkobealde.
Oskkoldatkritihkka lea oanehaččat daddjon digaštallan ja kritihk
ka das maid oaivvildit oskkoldat-doahpagiin, mat oskkoldatlaš
govahallama duohtavuođaárvvut, mo leat oskkoldatlaš praksi
sat, ja oskkoldaga váikkuhusaid oktagašlaš olbmuid, olmmoš-
vuođa ja/dahje servodaga hárrái. Ovdalgo oskkoldatkritihkain
álgá, dárbbaša alddis jearrat kritihkalaš gažaldaga: Mii lea
mu
oskkoldatkritihka vuolggasadji? Dávjá leat oskkoldatkritihka
oaivádusat leamaš čadnon oskkoldatoidnui maid vuođđun ledje
Karl Marx, Friedrich Nietzsche ja Sigmund Freud. Sis lei
seku-
lariserejuvvon
oskkoldatkritihkkavuohki mas sin vuođđoideat
čatnasit dan oidnui ahte oskkoldat ii leat sávahahtti ja sáhttá
velá vaháginge leat. Dat oskkoldatkritihkka masa mii dás čujuhit,
galgá baicca leat ieškritihkalaš rabasvuohta. Dehálaš lea ahte son
gii kritihka buktá, vuđolaččat guorahallá iežas vuođđojurdagiid
ja diehtá maid son hálida olahit kritihkain. Kritihka ulbmil ii
galgga leat billistit, muhto kritihkka galgá
iskat
ja das galget nu
unnán ovdagáttut go vejolaš – ja dakkár gii dáhttu ságaskuššat
kritihka rabasvuođas ja dialogas earáiguin geain sáhttet leat
earalágan oaivilat. Dakkár kritihkka mas jurdilkeahttá atná
vuođđun ahte iežas jurdagiin ii gávdno boasttuvuohta, ii leat
buorre oskkoldatkritihkka.
k
d
Gurut maŋábeal: Friedrich Engels,
Karl Marx ja su eamit Jenny Marx ja
sutno mánát Laura ja Eleanor (1864).
