86
Bertrand Russell (1872–1972).
vahága. Dán sii ovdandollet goit komunisttalaš oskku birra. Dat
maid mun hálidan čájehit lea ahte buot oskkusuorggit dahket
vahága. Dan dihtii sáhttit mii de�ineret ahte osku lea nana
jáhkku dasa masa eai gávdno duođaštusat. Go lea sáhka
duođaštusain, dalle ii oktage dan gohčot oskun. Mii eat
sárdno oskkus mas 2 ja 2 lea 4 dahje ahte Eanan lea jorb-
bas. Mii sárdnut oskku birra duššefal dalle go mii hálidit
dovddu lonuhit duođaštusaiguin.»
Russel čuoččuha ahte oskkoldat (dán oktavuođas
risttalašvuohta) lea osku dasa maid ii sáhte duođaštit
ja dat lea huksejuvvon duššefal dovdduide. Su mielas lei
dieđa oskkoldaga vuostevuohta dan dihtii go dan vuođđu
lea diehtu maid sáhttá duođaštit. Dáinna geahččanvugiin lea
oskkoldat eahperašunealla ja dieđa lea fas objektiiva, logalaš
ja rašunealla.
Č O A H K K Á I G E A S S U
OSKKOLDATKRITIHKKA
•
MII LEA KRITIHKKA?
Kritihkkasátnái čadnojit dávjá negatiiva jurdagat ja assosiašuvnnat.
Dán oktavuođas lea mearkkašupmi: Ozadeaddji, guorahallan ja
árvvoštallan.
•
OSKKOLDATKRITIHKKA
Oskkoldatkritihkka viggá guorahallat muhtin oskuservodaga oskku
sisdoalu ja praksisa, ja makkár váikkuhusat das leat olmmošvuođa
ja/dahje servodaga ektui. Son gii áigu iskat ja kritiseret, ferte
čielggadit vuos maid son áigu olahit kritihkain. Son ferte gávdnat
heivvolaš vuogi ja earuhit áigu go iskat mii oskkoldat
lea
, vai maid
dat
dahká
. Son berre leat rabas ja dialogas earáiguin geain sáhttet
leat eará oaivilat go sus. Ollu kritihkkariin áiggiid čađa leamaš oaid
nu ahte oskkoldat ii leat sávahahtti ja ahte dat sáhttá leat vahágin
