85
Kritihkka mas iská oskkoldaga
doaban,
dáhttu iskat maid mii
oaivvildit sániin «oskkoldat». Leago dat osku ipmilii(dda) dah
je badjelunddolaš gáhppálagaide? Leago osku dasa maid mii
eat máhte čilget? Dahje leago oskkoldat mas leat
funkšuvnnat
servodagas? Mii sáhttit earuhit guovtti dehálaš
vuogi
gaskkas
go guorahallat oskkoldaga: jogo jearrat mii oskkoldat
lea
dahje
maid oskkoldat
dahká
.
Karl Marx oinnii oskkoldaga servodatovdáneami oktavuhtii. Son
govvidii ahte oskkoldat lea olbmuid bahtareapmi illusoralaš
lihkkodillái, vai beassá gáidat eret eahpeduhtameahttun eallin-
dilis. Son oaivvildii oskkoldat lea juoga maid olmmoš hukse vai
ipmirda manne son dovdá iežas vierisin sosiála duohtadilis ja
vai nagada hálddašit iežas váilevašvuođa dovddu. Son maid
dái oaivvildii ahte oskkoldat iešalddis lei vahátlaš olbmuide go
dagai olbmui fuollameahttumiin ja nu hehttii máilmmi duoh-
ta rievdamiid. Marx anii oskkoldaga leat duohtavuođas eret
báhtareapmin mii attii duššefal gaskaboddosaš friddjavuođa
illušuvnna bokte ahte gávdno buoret eallin eará sajis go dan
eallimis mas olmmoš lei. Dan dihtii dát ii lean čoavddus eallima
duohta váttisvuođaide. Oskkoldat baicca geavahuvvui servodaga
alitdási olmmošjoavkkuin veahkkeneavvun bearráigeahččat
olbmuid ja dahkat sin passiivan dan geažil go áiccalmassii bidje
boahttevaš bestojumi dán eallima maŋŋil. Go heaittiha oskkol
dagaid, de beassá lebbet oidnosii olbmuid gillámušaid duohta
sivaid ja dan lági mielde hukset servodaga mas lea ovttalágan-
vuohta ja vuoiggalašvuohta.
Psykologa Sigmund Freud oaivvildii ahte oskkoldaga vuođđun
leat olbmo miela oppalaš ja rašunealla dárbbut, muhto dát
dárbbut dulkojuvvojedje badjelunddolaš rámma sisa vváilevaš
máhtu geažil. Oskkoldatlaš govahallamat sáhtte leat mielalaš
dárbbuid ovdanbuktin birgehallat eallindilis, muhto dát ledje
dávjá laktásan nevrohtalaš dovdomearkkaide go ledje váttis-
vuođat daiguin oktavuođaiguin mat olbmot ledje sidjiide geaid
ieš dárbbašii ( ovdamearkka dihte válddálaš eadni dahje áhčči).
Dan dihtii son anii oskkoldaga leat nevrohtalaš vuohkin dustet
autoritehtaid.
Filosofa Bertrand Russell čálii jagis 1954 ahte «
Risttalaččat
dollet gitta das ahte sin osku dahká buori, muhto earáid dahká
DIGAŠTALLET
Russella oainnu oskkoldahkii. Lea
go oskkoldat ja dieđa nu vuostálaga
ahte dat eai heive oktii?
Digaštala miehte ja vuosteákkaid
dákkár oskkoldatoainnu hárrái ja
man doallevaš lea Russela oaidnu.
Digaštallet iešguđetlágan vástádu
said das maid
oskkoldat
sátni sist
tisdoallá.
Geahččal gávnnahit mo «klassih
kalaš» oskkoldatkritihkkarat nu mo
Marx ja Freud oaivvildeigga oskkol
dat lea – leigo sudnos vástádus
dasa mii oskkoldat
lea
dahje dasa
maid oskkoldat
dahká
?
Makkár vuogi don jáhkát leat buor
ren vuohkin áddet oskkoldaga?
man doallevaš lea Russela oaidnu.
č
l
