Ovttas - Oskkoldagat ja eallinoaidnu - page 150-151

risttalašvuohta
148 149
Leastadianisma
Ollu sámit čuovvuledje Læstadiusa jur-
dagiid ja vuođđudedje searvegottiid.
Læstadius sárdnidii sámegillii, ja sámit
áddejedje sártniid. Læstadius lei maid
čeahppi muitalit muitalusaid olbmuid
árgabeaivvis, vai olbmot galge áddet.
Ođđa risttalaš oskusuorggis šattai nam-
ma leastadianisma. Dát dáhpáhuvai
1800-logu loahpas. Leastadianisma
deattuha ahte olbmot galget
eallit nu go biibbalis čuožžu.
Dárbbašmeahttun ávdnasat ja
čiŋat eai galgga leat guovddážis olbmo
eallimis. Baicce ipmilsátni, rohkadallan
ja buori dagut galget leat olbmuid jurda-
giin. Leastadianismma čoakkalmasat leat
dábálaččat miehtá Sámi. Dalle čoahkkanit
leastadialaččat. Sii čuvvot sártniid ja dan
bokte ožžot Ipmila sáni lihkaheami vai
oidnet iežaset suttuid ja sáhttet oažžut
ándagassii addojumi muhtin oskkolaš
olbmos. Sárdnealmmái jeđđe sin maŋŋá
lihkahusa, ja olbmot ožžot dasto ođđa
ja buoret eallima. Áiggiid čađa leat ol-
bmot dahkan njuolggadusaid dasa mo
leastadialaččat galget gárvodit ja eallit.
Muhtin leastadialaččat manne gitta
Amerihkkái 1800-logus, ja leastadianisma
leavai doppe maid.
Leastadianisma lea datte oassi Norgga,
Suoma ja Ruoŧa girkus. Ollugat mannet
girkui ja čuvvot dábálaš risttalaš ipmilbál-
valusaid ja báhpaid sártniid. Muhtimat
čuvvot duššefal iežaset čoakkalmasaid ja
sárdnealbmáid.
Otná Sámi
risttalaš­vuohta
Davvisámi- ja Julevsámi risttalaš­vuoh­
ta lea sakka báidnon leastadia­nismma
oskkus. Ollu risttalaš searvegottiin
Sámis vuhttojit leastadianismma eallin­
njuolggadusat. Muhtin báikkiin leat báh-
pain ja searvegottis áibbas sierra oaivilat
dasa mii lea riekta ja boastut.
Sámit leat huksen iežaset áddejumi­
risttalašvuođas. Sii leat heivehan
risttalaš­vuođa iežaset eallinvuogi­mielde.
Sámegiella geavahuvvo ipmil­bálvalusain.
Musihkka, sártnit ja sálmmat sámi ip-
milbálvalusain soitet leat eará go riikka
ipmilbálvalusain. Girko­laš allabasit leat
dehálaččat sámi ristta­laččaide. Dalle
čoahkkanit ja deaivvadit sogat, fuolkkit ja
verddet. Risttalašvuođaoahppu oahpahu-
vvo mánáide ruovttuin ja rihppaskuvllas.
Ságastallan, muitaleapmi, sálbmalávlun
ja jitnosit lohkan biibbalis leat dábálaš
vuogit mo vuorraset olbmot oahpahit
risttalašvuođa nuorat geardái.
Guovdageainnu stuim­
mit jagi 1852
Oktii leat sámit veahkaválddá­
lač­čat vuostálastán gávpe­
albmáid, báhpaid ja miššo­
nearaid. Dat dáhpáhuvai
Guovda­geainnus jagi 1852.
Gávpealbmát vuvde olbmuide
buolli­viinni ja ollugat juhke
dan menddo ollu. Dávjá sii eai
máksán viinni ovddas. Gávpe­
albmát merkejedje girjái man
ollu guhtege jugai, ja man ollu
son lei velggolaš. Muhtin ol­bmui­
de geavai nu ahte fertejedje osiid
ealuin addit gávpealbmáide
mák­sun, go vealgi šattai mend­do
stuoris. Ollu olbmot ledje boah­
tán Sápmái maiddái meahci­elliid
náh­kiid dihtii. Sii vuvde náhkiid
Eurohpá riggáide ja dinejedje
ollu ruđa.
Boazu lei ollu sápmelaččaid
birgen­láhki. Jos nohke bohccot ja
eará eallit, de olbmot eai birgen.
Dalle sáhtte nealgut.
Læsta­dius sárdnidii dan áigge
Gárasavvonis, Ruoŧas. Doppe
ledje muhtin Guovdageainnu
sámit fitnan ja gullan su sártni.
Sii morránedje ja čuovvuledje
Læstadiusa oskku. Go bohte
ruovttoluotta Guovdageidnui,
de geahččaledje čilget velggiid
ja eallindili gávpe­albmái ja
báhppii, muhto sii eai dáht­
ton gullat. Sápmelaččat dalle
fallehedje sihke báhpa ja gávpe­
albmá. Gávpealmmái goddui.
Guovttis daid sámiin geat ledje
dagahan stuimmiid ja goddima,
gillájedje jápmin­duomu.
Golggot­mánu 14. b. jagi 1854
soai steavliduvvuiga Álttás.
Guovdageainnu stuimmiid birra lea dahk-
kon filbma.