Humanisttalaš
Eallinoaidnu
159
158
Humanista
geaŧus hávdái
Eanaš olbmot dáhttot ávvudit ja muittašit stuorra
dáhpáhusaid eallimis, muhto eai buohkat dáhto
ipmiliid ja oskkoldagaid vieruid ja dábiid čuovvut.
Danne lea Norgga Humanehtalaš Searvi ásahan
rituálaid sihke riegádeapmái, rihppii, náiti-
mii ja jápmimii. Oahppásat ja fuolkkit
čoahkkanit ja lávlun, diktalohkan ja
sártnit leat dábálaš ávvudan-
vuogit.
Mas mii diehtit mii lea buorre?
•
Livččen go mun liikon jos dát livččii munnje dáhpáhuvvat?
•
Makkár váikkuhus lea dán dagus?
•
Maid celket olmmošvuoigatvuođat dán hárrái?
Dáid lea vuogas jearrat jos ii dieđe lea go du dahku buorre vai
ii. Lea maid ávkkálaš jurddašit:
Don galggat nubbái dahkat
seammá go háliidivččet ahte nubbi dutnje dagašii.
Dát lea hu-
manisttaid deháleamos eallinnjuolggadus. Dát njuolggadus lea
oahpis maiddái máŋga oskkoldaga eallinoainnuin. Lea vuogas
geavahit iežas mihttomearrin go áigu gávnnahit mo galgá láht
tet. Maid háliidan mun ahte earát barget jos mun givssiduvvon?
Maid háliidan mun ahte earát galggašedje munnje bargat jos
mun lean ođđa oahppi ceahkis, ja in dovdda ovttage?
Dahku lea buorre jos dat dahká ahte olbmot
ožžot buoret dili.
Dattege mii fertet vuos iskat ahte lea go
min dahku nu ahte dat duođai buorida nuppi dili?
Olmmošvuoigatvuođat
ON:a olmmošvuoigatvuođat jagi 1948 rájes ja mánáidvuoigat
vuođat jagi 1989 rájes leat dehálaččat humanisttaide.
Humanisttat oaivvildit ahte buot olbmuin lea seammá árvu
beroškeahttá das maid sii oaivvildit, maid sii oskot ja makkár
duogáš sis lea. Buot olbmot ánssášit árvvu, ja buorre eallima.
Olmmošvuoigatvuođat leat buot olbmuid várás.
Gierdevašvuohta ja árvvusatnin leat alla árvvut humanisttaide.
ON-leavga. Olmmoš
vuoigatvuođat.