62 / 74
61
Eará oskkolaš árbevierut
Nuorta-Asia oskkut
Kiinnás leat leamaš golbma stuora oskkolaš árbevieru: taoisma, kon-
fusianisma ja buddhisma. Dan guokte vuosttaža vuolgga lei Kiinnás.
Taoisma
lea dan sivdnideaddji energiija birra mii lea juohke diŋggas.
Taoistii lea deaŧalaš ipmirdit mot dát energiija doaibmá vai sáhttá hei-
vehit iežas dan mielde. “Tao” mearkkaša luodda. Luotta hábmejit
guokte goabbatlágán fámu:
yin
lea passiiva ja sevdnjes fápmu, ja
yang
lea aktiiva ja čuvges fápmu.
Lao Tzu rehkenastojuvvo leat taoismma deaŧalaččamus olbmuid
searvvis ja elii várra 300-logus ovdal min áigerehkenastima. Taoism-
mas leat olu muitalusat su birra. Muitaluvvo ahte son guđii keaisára
hoava gos lei barggus, ja vulggii. Maŋemus maid dagai, lei čállit iežat
oahpa Tao birra. Muhtumat oaivvildit ahte son šattai okta dain jápme-
meahttumiin geat ellet čiegus báikkiin. Jápmemeahttunvuođa jurdda
lea deaŧalaš taoismmas. Muhtun taoisttat guorahalle
alkymiija
ja
vigge ráhkadit juhkosiid mat addet guhkes eallima – ja áinnas
jápmemeahttunvuođa. Taoismma viisát mediterejedje olu aktonas
báikkiin gos geahččaledje ipmirdit mot galgá buoremus lági mielde
eallit ráfis Taoin. Luondu šattai ovdagovvan. Buoremus eallinvuohki
lei čuovvut luonddu “luotta”: nu go guolli vuodjá ja loddi girdá, nu ber-
re olmmoš eallit álkit ja lunddolaččat. Go olmmoš ipmirda luonddus
mot galgá bargat, de badjána buorre máilbmi iešalddis.
Konfusianisma
.
Meašttir K’-ung (K’-ung Fu-tzu, 551-379 omá.)
gohčoduvvui son Kiinnás. Oarjemáilmmis lea son eanemus dovddus
Konfusiusan. Son barggai oahpaheaddjin ja oahpahii olbmuid eallit
iežaset dási ja árvvu mielde vai servodat sáhttá buoremus lágiin
doaibmat. Son deattuhii ahte galgá leat smáđáhkes ja álo čábbát
láhttet earáiguin.
Konfusianismma guovddážis lea olbmo morála. Buot olmmošlaš
oktavuođain leat muhtumat badjeleappos ja earát fas vuolit dásis.
Ráđđejeaddji lea iežas vuložiid bajábealde, áhčči lea bártniidis bajá-
bealde, isit lea eamida bajábealde, ja boarraseabbo lea nuorabu ba-
jábealde. Konfusianisma deattuha ahte dat guhte lea badjeleappos,
galgá nuppiin leat buoredáhton ja siivui. Dan sadjái galgá son guhte
lea vuolleleappos, leat oskkáldas ja gulolaš. Meašttir K’-ung oahpahii
ahte olbmo deaŧalaččamus ideálat leat buorrevuohta earáid vuostá,
vuoiggalašvuohta buohkaid vuostá, heivvolašvuođa dáiddut, ja
duođalašvuohta, njuolggalašvuohta ja jierpmálašvuohta buot áššiid