66 / 74
65
nai čatnet olbmo dán máilbmái. Sii gohčoduvvojit “áibmogárvvogin”,
ja earát fas gohčoduvvojit “vilgesgárvvogin”. Jainii lea deaŧalaš ahte ii
galgga vahágahttit makkárge ealli sivdnádusa. Muhtun muŋkkain lea
álo mielde suohpal mainna suohpalastet váccáhaga vai eai duolmmo
divrriid. Muhtumat geavahit njálbmesuoji vai divrrit eai girdde njál-
bmái. Jainat deattuhit garrasit ahte galgá stivret miela ja rupmaša vai
ii čájehit háliidusaid ii ge láhtte fasttit nuppiin.
Mahatma Gandhi bajásšattai jainaid luhtte ja lei váikkuhuvvon
sis. Su oahppa eahpe-veahkaválddálašvuođas (
ahimsa
) lea vuolgán
jainismmas.
Baha’i
Baha’i-osku lea čuovvoleddjiid mielas almmustus Ipmilis mii lea buk-
tojuvvon olles olmmošgoddái. Dat lea vuođđuduvvon dan oahpa nala
maid guokte oskkolaš jođiheaddji sárdnideigga Iránis 1800-logus.
Mirza Ali Muhammad (1820-1850) lei nubbi jođiheaddji. Son gohčodii
iežas
Bab
, mii mearkkaša verrát. Nubbi jođiheaddji lei Mirza Husain
Ali (1817-1892) ja son šattai mávssolaččamus dán guoktás. Son
gohčodii iežas
Baha’u’llah
mii mearkkaša Ipmila hearvásvuohta. Son
oaivvildii ahte Ipmil lei su sádden, nu go Bab lei einnostan, ja su bar-
gu lei beastit buot olbmuid dan bokte ahte dulkot Ipmila dáhtu ođđasit
dan ođđaáigásaš máilbmái. Baha’u’llah doaibma dagahii ahte mus-
liimmat doarridišgohte su ja son šattai báhtarit riikkas. Maŋŋel su jáp-
mima lea baha’i-osku leavvan johtilit olu riikkaide.
Baha’i váldá oskkuvuođus islámas, risttalašvuođas, juvddálaš-
vuođas, hinduismmas ja eará oskkuin. Muhammad, Jesus, Movsses,
Krishna ja Buddha rehkenastojuvvojit buohkat baha’i-oskku profeh-
tan. Maŋemus ja mávssolaččamus profehta lei Baha’u’llah. Okta
deaŧalaš jurdda baha’ias lea ahte gávdno ipmillaš plána máilmmi dá-
fus ja ahte dán plána lea Baha’u’llah ožžon almmustuvvot. Su alm-
mustusain leat ovddeš oskkuid boasttuvuođat ja boasttuipmárdusat
njulgejuvvon nu ahte olmmošgoddi ođđasis sáhttá soabadit ovtta-
mielalašvuhtii ja ráfái. Čuovvoleaddjit barget aktiivvalaččat riikkaid-
gaskasaš organisašuvnnain, ee. Ovttastuvvon Našuvnnain, ovddidit
ráfi máilmmis ja gávdnat čovdosiid sosiálalaš váttisvuođaide mat ol-
bmuin leat miehtá máilmmi.
Okkultisma ja Sáhtánisma
Sátni okkultisma vuolgá latiinnagielas ja mearkaša dat mii lea čihkko-
juvvon dahje čiegus. Okkultismmas guorahallet čiegus fámuid ol-
bmuid ja vuoiŋŋaid máilmmis, ja mot daid sáhttá vásihit. 1800- ja