68 / 74
67
Ođđa-šamanisma ja ođđa-báhkinvuohta
“Ođđa-šamanismmain” oaivvilduvvo dat oskkolaš árbevierru mii lea
viežžan inspirašuvnna álgoálbmotoskkuin ja lea heivehan dasa daid
sávaldagaid ja gáibádusaid mat min áiggis leat.
Deaŧalaččamus oskkolaš dahku ođđa-šamanisttaide lea
rumbo-
mátki
. Rumbu geavahuvvo ovddidit dihto miellalági. Rumbbu jietna
šaddá juogalágán “ofelažžan” vuoiŋŋalaš máilbmái gos sáhttá deaiv-
vadit iešguđetge govvádusaiguin, omd. veahkkevuoiŋŋaiguin elliid
dahje lottiid hámis. Veahkkevuoiŋŋaid vehkiin sáhttá šamána ovddidit
iežas máhtuid, sihke mátkkoštit vuoiŋŋalaš máilbmái ja čađahit rituá-
laid mat sáhttet leat veahkkin beaivválaš eallimis.
Carlos Castaneda girjjt 1960-logus mielddisbukte stuora beroš-
tumi ođđa-šamanismii. Dáppe čilgii son mot muhtun maya-indiána
gean namma lei Don Juan, vihahii ja oahpahii su dása. 1980:s ásahii
amerihkalaš Michael Harner organisašuvnna mii galggai leavvadit
ođđa-šamanismma min áigái. Maiddái Norgga ođđa-šamanisttat leat
oahppan sus, omd. Ailo Gaup ja Arthur Sørensen. Girjjis
Natten mel-
lom dagene
1992:s čállá Gaup muhtun rumbomátkki birra:
“Guldalii rumbodearpama. Ráigi rumbbus rievddai gurran mii lea
Stuorasieiddi vuolde. Dohko son galggai. Báze dearvan, jierpmá-
lašvuohta. Rumbu doalvvui su eret. Seainnit johte meaddel. Son
njiejai ja njiejai. Son seaivvui muhtun steallái. Son oinnii golli vári
siskkimusas, čuovgi áđaid, šealgu kristállaid gihpuin, ruoná ja ruk-
ses geđggiid gurain. Dát lei dakkár boares várri gos ledje olu vaik-
ko mat, muhto rumbu gesii su viidáseappot, olggos čuovgasii. Ea-
miloddi albmeravddas lebbii sojiid, seivvodii su guvlui. Dat orui
beaivvážis, ja lei olu buolvvaid áigi go maŋemus lei almmustaht-
tán iežas sutnje dákkár beaivvážis čuvgejuvvon čábbodagain ja
fámuin.
– Leat go don mu fápmoloddi, leat go mu sáivo-loddi? Son lei
dárkil hámuhit jearaldaga ovdal go mihkkege dáhpáhuvai, son há-
liidii ahte jearaldat galggai leat čielggas”.
Ođđa-šamanisma muittuha eará ođđaoskkolaš árbevieruid mat vižžet
inspirašuvnna dološ oskkuin, nu gohčoduvvon ođđa-báhkinlaš osk-
kuin. “Ođđa-paganisma” dahje “Wicca” lea eará namma dákkár árbe-
vieruin. Deaŧalaččamus lea oahppat eambbo daid fámuid birra mat
gávdnojit ieš luonddus ja maid maiddái sáhttá gávdnat olbmo mielas.
Oallugat geavahit iešguđetlágán magiijaid guorahallat dákkár fámuid.
Muhtun 17 jahkásaš dajai dáinnalágiin: “Olles ulbmil Wiccain ja ma-
giija-geavahemiin lea joksat hálddašeami iežas badjel”.