63 / 74
62
dáfus. Ideálat leat
oskkolaččat
danne go daid vuolgga lea
almmi
geainnus
. “Albmi” lea dat fápmu máilmmeavvosis mii stivre buot
áššiid.
Japánas lea
shinto
našunálaosku. Sátni shinto mearkkaša ipmiliid
luodda (japánalaš
–to
lea seamma go kiinnálaš sátni
–tao
). Shintoista
lea dakkár guhte čuovvu dan luotta mii lea dagahan ahte olbmot ellet
harmoniijas eallindili bassi fámuiguin. Shinto lea dakkár osku mas lea
lagas oktavuohta lundui. Ipmilvuohta gohčoduvvo japánalašgillii
kami
.
Sihke almmálaš ipmilat mat sivdnidedje eatnama ja olbmuid ja daid
vuoiŋŋaid maid bálvalit shintoismmas, leat kamit. Kamit sáhttet leat
elliid, lottiid, muoraid, váriid hámis – ja maiddái olbmo hámis. Dat
guddet bassi fámuid ja sáhttet leat sihke buorit ja bahát. Lea mávsso-
laš doallat buori oktavuođa kamiiguin. Dan sáhttá dahkat go fitná
muhtun bassivuođa luhtte ja rohkadallá sis veahki. Dákkár bassi-
vuohta lea dábálaččat muhtun čáppa báikkis luonddus, omd. vuovde-
ravddas dahje skáiddis. Veahaš ovddabealde bassivuođa lea verrát,
torii
. Ovdal go lávke bassivuođa sisa, de doidá njálmmi čáziin. Go
Konfusianismma čoakkalmas.