59 / 74
58
geat eai leat vuos joksan mihtu, leat sii válljen vuordit vai sáhttet
veahkehit sin gávdnat čuvgehusa.
Goalmmát váldosuorgi buddhismmas gohčoduvvo
Vajrayana
ja
lea dábálaččamus Tibetas ja Japánas, muhto maiddái Davvi-Kiinnás
ja Mongolias. Sátni “Vajra” mearkkaša diamánta ja lea govvádus dan
bistevaš duohtavuođas mii bastá buot boasttu dieđuid čađa ja ráhka-
da dievaslaš čuvgehuvvon miela. Tibetalaš buddhismmas leat olu
govvádusat mat leat deaŧalaččat meditašuvdnaeallimis.
Norggas leat buddhisttat organiserejuvvon Buddhistasearvái mii
vuođđuduvvui 1979:s. Sii lágidit ee. guokte jahkásaš seremoniija
buot buddhisttaid várás:
vesak
-ávvudeapmi miessemánus Buddha
riegádeami muitun, ja čuovgameassuid juovlamánus ávvudit Buddha
morráneami. Norggas leat guokte stuora tempela: tibetalaš
Karma
Tashi Ling
ja vietnamalaš
Khuong Viet
-tempel. Goappašagat leat
Oslo lahka. Norggas orrot sullii 12.000 buddhistta.
Dalai Lama
Eanemus dovddus buddhista máilmmis dál dáidá leat Dalai Lama.
Son riegádii 1935:s unna gilážis nuortadavvi Tibetas. 2-jahkásažžan
válljejuvvui son 14.
laman
tibetalaš árbevieru mielde. Su oahpahus
álggii go lei 6-jahkásaš. Dat loahpahuvvui buddhisttalaš filosofiija
doavttergrádain go lei 25-jahkásaš.
Lassin dasa ahte lea tibetalaš buddhisttaid bajimus oskkolaš
jođiheaddji, gohččojuvvui son maiddái doaibmat sin politihkalaš
jođiheaddjin maŋŋel go kiinnálaččat vuollástedje Tibeta 1950:s.
1959:s stuibmidedje tibetalaččat Tibeta oaivegávpogis, Lhasas, kiin-
nálaš okkupašuvnna vuostá. Stuimmit bissehuvvojedje, ja ovttas sullii
80.000 eará tibetalaččaiguin šattai Dalai Lama báhtarit Tibetas Indiai.
Tibetalaš jođihangotti váldobáiki lea dál Dharamsalas Indias.
Dalai Lama lea dan rájes bargan ovddidit tibetalaš iešstivrejumi.
Eksiila-tibetalaš vuođđoláhka lea huksejuvvon buddhisttalaš prinsih-
paid, ON olmmošvuoigatvuođaid ja demokráhtalaš stivrenvuogi vuo-
đul. 1989:s oaččui Dalai Lama Nobela ráfibálkkašumi iežas barggu
ovddas ovddidit ráfi ja demokratiija. Son lea máŋgii galledan Norgga.
Sártnistis Oslos go vuostáiválddii ráfibálkkašumi, dajai son earret
eará:
“Dovddasteapmi das ahte mii leat buohkat álgovuolggalaččat buo-
rit olbmot geat ovttaládje ohcat lihku ja geahččalit garvit gillámuša,
lea ávkkálaš go galgat ovdánahttit vieljaš- ja oappášvuođa dovd-
du, ja liegga ráhkisvuođadovddu ja miehtemiela earáid ektui. Dát
lea deaŧalaš jus galgat ceavzit dán eatnamis gos eallit, mii dađis-
Dalai Lama Sámis. Govva: Harry
Johansen.