58 / 74
57
biinnu dilli, muhto ii leat bistevaš dilli. Muhtun áiggi maŋŋel lea dolla
ja bávččas buhtistan olbmo nu ahte lea fas vejolaš beassat doppe
eret. Gurut bealde vuolimusas lea elliid máilbmi. Seammaládje go el-
liid dovdomearka lea ahte čuvvot iežaset gamuid ja dárbbuid, ovd-
dasta dát dilli passiivvalaš eallima gos váilu válljenvejolašvuohta. Ba-
jimusas gurut bealde lea ipmillaš máilbmi gos muhtun áiggi sáhttá
eallit gehppes ja buori eallima, muhto maiddái dát dilli nohká muhto-
min. Muhtun buddhisttat dulkojit govaid čielgasit dego iešguđetlágán
máilbmin eallimis. Earát fas dulkojit daid govvadussan iešguđetlágán
mielladiliin maid olbmot sáhttet vásihit eallingeainnuset nalde.
Olggumus gierdu ovddasta dan 12-suorat sivvaráiddu. Dáppe
deaivat olbmuid mátkkisteaset riegádeamis jápmimii. Govain leat
govvosat riegádeami ja jápmima, eallima ja háliidusa, dovdduid ja
dáidduid jna. dáfus. Go olmmoš čatná iežas dákkár fámuide, de jorrá
eallima juvla viidáseappot. Mihttu lea luvvet iežas dáin fámuin. Baji-
musas olgeš bealde čuožžu Buddha rabas gieđaid: oahpaheaddjin
lea son dat guhte sáhttá veahkehit olbmuid vuoitit buot eallima billis-
teaddji fámuid badjel nu ahte gávnnaše geainnu olggos birrajođus –
nirvanai
.
Buddhisma máilmmis ja Norggas
Gávdnojit golbma váldosuorggi buddhismma siskkobealde. Boarra-
seamos buddhisma gohčoduvvo
Theravada
. Sátni mearkkaša “boar-
rasepmosiid oahppa”. Dán suorggi gávdnat Sri Lankas ja Thailánd-
das, Burmas, Laosis ja Kambodsjas. Dáppe lea kloasttaroktasaš-
vuohta deaŧalaš, danne go leat dušše muŋkkat geat sáhttet joksat
oskkolaš morráneami ja luovvaneami eallima birrajođus. Muŋka lea
dakkár olmmoš guhte lea vihahuvvon disiplinerejuvvon eallimii aske-
sas ja meditašuvnnain, ja guhte dasto sáhttá botket oktavuođa
máilmmiin. Iđđes mannet muŋkkat olggos kloastaris biebmolihtti
gieđas. Dat gii bidjá biepmu lihtiide dahje addá eará skeaŋkkaid
muŋkkaide, dahká árvvolaš dagu.
Nubbi váldosuorgi buddhismmas gohčoduvvo
Mahayana
. Dát
suorgi lea dábálaččamus Japánas, Koreás, Kiinnás ja Vietnamas.
Mahayana-buddhismmas ipmirdit historjjálaš Buddha duođaštussan
juoga masa mii lea mihá stuorát. Leat olu buddhat, ja buddhista sáht-
tá dain oažžut veahki mátkkistis luovvaneapmái ja nirvanai. Japá-
nalaš buddhisttaide lea omd.
Amida Buddha
bálvaleapmi deaŧalaš,
danne go jus osku ja luohttá ahte son veahkeha, de sáhttá ođđasis-
riegádit “Buhtis Riikii” gos lea álkit joksat čuvgehusa. Dákkár buddha
gohčoduvvo
bodhisattva
. Sii livčče sáhttán guođđit dán máilmmi ja
lávket nirvanai jus livčče háliidan, muhto árbmugasvuođas sidjiide
Oassi eallima juvllas. Fuomáš gol-
bma ealli juvlla siskkimusas mat
ovddastit buddhismma golbma
iešvuođa: spiidni (anistupmi), gear-
pmaš (vašši) ja vuoncávaris (diehte-
meahttunvuohta/čádjideapmi).