Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  65 / 74 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 65 / 74 Next Page
Page Background

64

Sikhaid osku

1400-logu loahpageahčen badjánii ođđa osku Panjab-guovllus mii lea

sihke Pakistánas ja India oarjedavágeahčen. Dan áigge lei muhtun

oskkolaš oahpaheaddji gean gohčodedje guru Nanak (1469-1539).

Sus ledje veaháš máhttájeaddjit mielde ja sin jođiheami vuolde bad-

jánii garra oskkolaš servodat Panjab-álbmoga siskkobealde. Sikhis-

ma gohčoduvvo danne etnalaš oskun.

Sikhaide lea Ipmil dat duohta

guru

(oahpaheaddji). Sikhat ohp-

pet ahte Ipmil lea okta, alimus ja bistevaš

guru

, mii addá ipmárdusa

dasa gii su bálvala. Bálvaleapmi lea mávssolaš sikhaide. Guru Nanak

oahpahii čuovvoleddjiidis lávlut sálmmaid, danne go lávlun lei gaska-

oapmi mii ráhkadii oktavuođa oskkolaččaid ja Ipmila gaskka. Ipmila

sátni bođii olbmuide guru Nanaka ja su 9 vuosttaš maŋisčuovvu bok-

te. Oskkolaččat válljejedje sin dan vuoiŋŋalaš ipmárdusa ja árvvu

vuođul mii sis lei. Maŋŋel šattai oskkolaččaid servodat (

Guru Panth

)

ja bassi girji (

Guru Granth

) mat šadde sikh-oskku deaŧalaččamus ba-

gadallin oskkolaš áššiin.

1600-logus ledje stuora riiddut sikhaid ja musliimmaid gaskka, ja

oassi dán riiddus lea ain eallime. Sikhaid bassivuohta gohčoduvvo

gurdwara

. Deaŧalaččamus bassivuođa namma lea

Golle tempel

Am-

ritsaras. Dat huksejuvvui 1500-logu loahpageahčen.

Sikhat eai biehttal ahte eará oskkuin maid sáhttá gávdnat

duohtavuođa, muhto buot deaŧalaččamus sidjiide lea ahte oskko-

laččat leat oskkáldasat Ipmilii sin iežaset árbevirolaš oahpa mielde.

Jainiid osku

Jainismmas leat sullii 3 miljovnna čuovvoleaddji, eatnasat leat Indias.

Sátni

jain

vuolgá

jina

-sánis, mii mearkkaša vuoiti. Dát namahus addui

muhtun olbmái gean namma lei Vardhamana. Son lei jainismma ma-

ŋemus stuora oahpaheaddji. Namahus sáhttá maiddái adnot dievdo-

olbmuid ja nissonolbmuid birra geat leat vuoitán iežaset himuid ja há-

liidusaid badjel vai besset luovus jápmima ja ođđasisriegádeami

birrajođus.

Osku badjánii sullii seamma áigge go buddhisma, namalassii

sullii 500 jagi ovdal min áigerehkenastima. Vardhamana lei dovddus

Buddha stuorámus vuostálastin. Álggos elii son dego buot eará ge

askehtat, muhto 40 jahkásažžan, guhkes fásttu maŋŋel, oaččui son

dievaslaš ipmárdusa eallima čiegusvuođain. Dasto lei son luvven

iežas dain fámuin (

karma

) mat čatne su ođđasisriegádeami juvlii.

Oahppa lea garas. Jus galgá luvvet iežas buot háliidusain, de ferte

eallit sorjákeahttá buot diŋggain. Muhtumat oaivvildit ahte vel biktasat