16 / 98
15
dákkár eahpevuoiggalašvuođa? It bat don maid leat Beaivvi bárdni?
Manne Beaivi ii atte dutnje seamma go maid addá Njávežii?”
Su sániin vuhttui garra vašši Beaivvi vuostá, ja vašši stuorui.
Dalle čuožžiledje vuoiŋŋat
Fuodnos-
áimmus ja
Mubben-
áimmus ja
lávlugohte: “Geahča, doppe lea sadji midjiide ođđa máilmmis. Vulgot
dohko. Doppe lea buorre orrut, doppe leat stuora vuosttát ja vuoš-
šanbiergu heaŋgá muorain.” Ja čiekŋalasas dat badjánedje seam-
más go Áhčešeatni lávllui noaidelávlagiid ja oahpahii sidjiide bahás
fápmodajaldagaid. Dalle heittii Beaivi báitimis Áhčeža ja su áhká ba-
jil. Soai šattaiga mánubeale olmmožin.
Mánu nieida bilkidii Áhčeža go lei nu geafi. Dalle son suhtai ja
celkkii ahte áigu mannat Njáveža lusa ja váldit beali riikkas. Soai han
leaba vieljažagat, ja dan son lei oahppan, ahte viellja ii galgga vieljas
vašuhit! Njáveš illosii go oinnii Áhčeža ja áiggui sutnje guossohit
biepmu, muhto Áhčeš ii fuollan ja dajai bahča jienain: “Viellja ii sáhtá
vieljas vašuhit, muhto Njáveš lea váldán buriid eatnamiid Áhčežis.
Atte munnje dan mii munnje gullá! Mun gáibidan beali eatnamiin, in
fuola smávvaskeaŋkkažiid!”
Njáveš vástidii iluin: “Váldde beare beali, ii bat Beaivvi riika gula
seamma olu dutnje go munnje nai? Váldde maid háliidat ja boađe
sevdnjes guovllus beaivvebeallái ja leage bures boahtin.” Áhčeš illosii
ja vieljaš guovttos gahčaiga čeahpálaga. Ja nu šattai. Maŋŋel go lei
oaffaruššan Beaivái, de fárriiga Áhčeš ja su áhkká lagabui beaivve-
beali. Muhto dát buorit oktavuođat eai bistán guhká. Čiekŋalasa ba-
hás vuoiŋŋat gurre Áhčeža luottaid ja bahávuohta leavai fargga
Beaivvi buriid eatnamiidda. Eai addon šat oaffarat Beaivái ja fargga
heittii Beaivi báitimis doppe gos Áhčeš orui. Áhčeža váibmu fas
devdui vašiin ja gáđašvuođain ja okte vel manai Njáveža lusa ja
oaččui lobi fárret lagabui beaivvebeali, muhto das ii lean olu ávki.
Áhčeš ja Áhčešeatni eliiga ipmilmeahttumit ja oaffariid haga, ja Beaivi
garvvii sudno orrunguovllu. Ipmil ja Beaivi geahčaiga morašlaččat
mot Áhčeš sajáiduvai ain eambbo nu ahte bahávuohta leavai miehtá
máilmmi ja devddii dan seavdnjatvuođain. Váivviiguin báhtarii Beaivi
alla váriide ja dál bođii bahás áigi go eatnamis ii lean šat valjis bieb-
mu. Dál elle buohkat suoivvanbealde.
Muhtun beaivvi go Njáveš lei goddebivddus, nagodii son darve-
hit gotti. Go Áhčeš dan oinnii, de viehkalii son ovddal ja gáibidii sálla-
ša. Njáveš attii sutnje gotti, muhto bivddii biergobihtáža alcces ja
iežas bearrašii. Dalle gal Áhčeš suhtai ja gottii vieljas gotti čorvvii-
guin. Dál ledje buorit áiggit nohkan, dasgo dál lei eanan máistán vara
ja vašši lei máilmmi hearrá. Dál ledje
Rohttu-
áimmu uvssat rahpasan
ja buot bahás fámut luitojuvvon luovus. Beaivi čiegai ámadajus ja