11 / 98
10
maŋisboahttit, gohčodit luotta Lodderáidalassan. Váiban maŋŋel go
lei nu garrasit čuoigan, čuoččahii Beaivi allagas áhčis ovdii ja dajai:
“Dá mun lean, dat buot viisámus du bártniin!”
“Lei buorre go bohtet nu johtilit,” dajai Ipmil. “Vuoiŋŋaid bahás
ráhkun čuohcá jur sivvui. Mun áiggun sivdnidit ođđa ja buoret máilm-
mi. Danne dárbbašan du veahki.”
“Mun lohpidan báitit du ođđa máilmmi badjel gos eai makkárge
vuoiŋŋat muosehuhte,” dajai Beaivi.
“Dan ođđa máilmmi áiggun sivdnidit nu čáppahin ahte eatnan-
vuoláš vuoiŋŋat girdet eret dušše dainna go oidnet dan.” Dasto cus-
suhii Ipmil: “Boađe, čáppa álddožan! Boađe, čáppa álddožan mii
guohtu Basseváris.”
Ja áldu bođii, Ipmila čáppa unna bohccoš. Dat lei rávis ja
čalbmáičuohcci. Muhto čalmmit ledje morašlaččat. Ipmil bijai gieđas
dan nala ja dajai: “Don mu čáppa álddoš guhte ruohtadit Basseváris.
Don guhte leat illun hearrásat, muhto gean čalmmiin vuhtto moraš,
dus áiggun sivdnidit ođđa eatnama.” Ja ipmil njuovai ieš álddu, bál-
kestii dávttáža jávrái ja čurvii vuoiŋŋaide mat ain šehko doppe: “Vál-
det dán dávtti oaffarin ja dolvot dan daidda sevdnjes eamiáigge-
čáziide. Huksejehket šaldi dávttis, šaldi mii doalvu jaskes ja sevdnjes
eatnanvuoláš máilbmái. Muhto dávtti čohkageahči galgá geaigát alm-
mi guvlui gos čuovga álgá. Huksejehket munnje dán šaldi eamiáigge-
čáziid badjel vai mun sáhtán daid nala hukset ođđa máilmmi.”
Vuoiŋŋat doabastedje dávtti ja čurvejedje: “Maid mii oažžut bál-
kán dán ovddas? Mii lea du ustitvuođaskeaŋka? Eamiáiggečázit alm-
mi ja eatnanvuolášmáilmmi gaskka leat seavdnjadat ja čiekŋalat, ja
daid ádjána čuođi beaivvi rasttildit.”
Ipmila ámadadju sevnnjodii: “Mun gohčun din! Mun dat ráđđen
almmi ja eatnama badjel. Mun dat galggan ráđđet ođđa máilmmi bad-
jel. Muhto attán didjiide skeaŋkka rahčamiid ovddas. Go dán ođđa,
čáppa máilmmis oaffaruššá varisbohcco bierggu ja vara ipmiliidda, de
galgabehtet dii, eatnanvuoláš vuoiŋŋat, oažžut oaffardávttiid ieža-
deattet rahčamiid ovddas.” Dasto dopme vuoiŋŋat hukset šaldi eat-
nanvuoláš máilmmis albmái, ja šaldi bokte sivdnidii Ipmil dan ođđa ja
buori máilmmi.
Máilmmi sivdnidii son iežas čáppa álddus. Juolggit šadde
máilmmi goađádassan ja biergu šattai eanamin. Varrasuonat šadde
stuora johkan ja guolggat šadde mearihis vuovdin. Muhto váimmu,
unna álddoža váimmu, dan rokkai Ipmil eatnamii. Danne lea nu ahte
boazoguođoheaddji muhtomin gullá dan julkima čuvges geasseijaid
jaskatvuođas go čohkkáda akto várrenjunis ja guođoha ealus.
Unna álddoža oaivvis sivdnidii Ipmil albmeasi, dego jorbadas-
san almmi ja eatnama gaskii, nu ahte almmálaš máilmmi čuovga ii