Kap 1
Biebmu ja máistu

Powerpoint buvtta

Moai letne ráhkadan powerpoint ovdanbuktosa juohke kapihttalii. Dat galgá doaibmat álggaheapmin ja/dahje loahpaheapmin/čoahkkáigeassun juohke kapihttala álggus/loahpas.  

Jurdda lea kapihttala ovttas ceahkis čađahit vai oahppit besset ságastit, jurddašit ja «logget» ala fáddái,  dahje čoahkkáigeassit fáttá. Moai ávžžuhetne din geavahit muhtin minuhtaid ovdanbuktit ja čađahit dáid. Dat fállet ohppiide bajilgova, doahpagiid ja duogášdieđuid dasa man birra galget lohkat dahje lehpet čađahan, ja oahppit besset juogadit dieđuid ja jurddašit ja sátnádit jitnosit. Ovdanbuktimiin leat kommentárat/gažaldagat maid oahpaheaddji sáhttá ávkkástallat, jus háliida. 

Dás gávnnat Powerpoint buktaga:

Duogášdieđut oahpaheaddjái

Eadni-sátni boahtá eanan-sánis. Eadni biebmá min ja eana biebmá olles álbmoga máilmmis. Biebmu lea okta min vuođđodárbbuin. Stuorradiggedieđáhus, St.d. 18 (2015-2016), olgoáibmo­doaimmaid birra cealká ahte bajásšaddi buolvvat galget oahppat movt ávkkástallat ­luonddu biepmu háhkamis. Álbmogis lei ovdalaš áiggiid dát máhttu ja diehtu, go buohkat ledje ja ferte­jedje leat mielde sihke murjeme, njuovvame, guolá­steame ja šattuid ja ruotnasiid sihke gilvime, dikšume ja gaikume. Dat lea sámi árbevierru. Dál eai leat eará go vuođđoealáhusaid fievrrideddjiin ja bargiin, bivdoolbmuin ja meahcá­steddjiin geain lea dát máhttu. Earát fidnejit rámbuvrras/buvddas oastit buot, ja nu ­masset dan oasi proseassas mii čájeha ja muitala movt biebmu dohko/deike lea ollen.

ebelmailbmi
japman uvhlu

Mánát ja nuorat galggašedje oažžut vejolašvuođa leat mielde vuođđoealáhus­doaimmain, ja áicat ja reflekteret/dávistit biebmoháhkama proseassa. Sii galggašedje beassat vásihit ja oasálastit sihke guolá­steamis, eanadoalus ja boazodoalus, ja oahppat movt ja makkár luondduriikkaguovlluin mii viež­žat daid iešguđet elliid, guliid, lottiid, šattuid ja murjjiid.

Dehálaš oassi oahpaheaddji barggus lea mánáide ja nuoraide oahpahit gos biebmu boahtá, ja váikkuhit sin beroštumi luonddu/luondduriikka ja eatnama suodjaleapmái vai dat ain biepmašii min. Visot dutkamušat čájehit ahte eanaspábba lea badjelmeare biliduvvon guhkit áigge juo. Divrrit jávket dađi mielde go mii čuohppat ja njáskat vuvddiid, ja bahkket mehciide ja vuonaide. Mii galgat bajásšaddi buolvvaide fuomá­šuhttit dán. Industriija ja garra kapitalisttalaš fámut dáhttot eambbo ahte eambbo guovlluid ja ­mehciid iežaset rusttegiidda, dávjá maiddái luondduriikka (ruoná) gáhttema namas.

Gávdnojit vihtta iešguđetlágan vuođđomágu­/-máisttu: sálti (buđetlasttat, bacon, spihke­biebmu, sálteguolli), suvrris (sitruvdna, edet, suvrra muorjjit, suvrra njálgosat, láttakeahtes šaddosat), sohkar (njálgosat, sohkar, gáhkut, omd. šuhkoládagáhkku), rihča (ruccolasaláhtta, rihča gáffe, grapefrukta, tonic) ja umami (liepma, tomáhta, báistejuvvon biergu). Umami namma boahtá Jáhpán-gielas ja mearkkaša njálgga máhku. Njuovčča lea olbmo máisttaorgána. Das leat máistin­čuolmmat mat dovdet visot vuođđomáguid­/-máisttuid. Mii máistit olles njuokčamiin. Ii leat doarvái dušše njuovččagežiin máistit, ja njuovčča ferte maid leat veaháš lávttas. Seallat sádde­jit dieđu vuoiŋŋamaččaide makkár máhku/máistu lea, ja vuoiŋŋamaččat registrerejit/dovdet dan. Oahppit galget hástaluvvot olles njuokčamiin máistit iešguđetlágan biepmuid. Sin galgá hásttu­hit máistit iešguđet­lágan biepmuid, ja oahppat daid árvvoštallat ja sánii­guin čilget mágu/máisttu, tekstuvrra ja áicama. Mánát ja nuorat, geat lea árggit amas hájain ja máisttuin, sáhttet máistinbalus beassat go sin hásttuha máistit, susttášit ja haksit iešguđetlágan máisttuid.

maistu

ML20S gealbomihttomearit

Kapihttal 1; Biebmu ja máistu, gokčá Biebmu ja dearvvašvuohta-fága ML20S čuovvovaš gealbomihttomeriid maŋŋá 7. ceahki:

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit:

  • geavahit áiccuid suokkardit ja árvvoštallat biepmu máisttuid ja tekstuvrra ja suokkardit biebmobardima lihttái guossoheami várás. Dása gullá fágaidrasttildeaddji fáddá; Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi.
  • dovdát ja válddahit vuođđomáisttuid ja suokkardit ja digaštallat movt máisttut sáhttet váikkuhit biebmopreferánssaide ja biebmoválljejupmái. Dása gullá fágaidrasttildeaddji fáddá; Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi.

Guovddášelemeanta: Dearvvašovddideaddji biebmodoallu.

Plánet oahpahusa

  • gos biebmu boahtá
  • mat biepmus váikkuhit dasa maid mii liikot borrat
  • iešguđetlágan biepmuid máistit ja árvvoštallat
  • fuomášit ja vásihit borranilu
  • Áŋgiruššágo ja oassálastágo oahppi logadettiin ja bargobihtáid barggadettiin? Okto ja earáiguin ovttas?
  • Oahppi ii nirvvo ja fuonáš earáid nisttiid.
  • Duostá máistit amas biepmuid, máguid/máisttuid.
  • Oahppi čájeha ahte máhttá nammadit dan vihtta vuođđomágu/-máisttu ja dovdá muhtun doahpagiid mat ­čilgejit biebmotekstuvrra, hája ja oaidnima.
  • Lohkat oahppogirjjis, bargat ja čađahit bargobihtáid okto ja­ ­ovttas oahppanguimmiin.
  • Boradit ovttas ceahkis.
  • Oassálastit murjemis, vuođđoealáhusain ja oktasaš meahcce­mátkkiin ja čuovvut njuolggadusaid mat daidda gullet.

Heivehit oahpahusa

Moai ávžžuhetne din ovttas lohkat teakstabihtáid bajilčállagiid, geahčadit govaid ja ságastit daid birra. Muhtun oahppit soitet liikot lohkat. Sin galgá movttiidahttit lohkat. Dii sáhttibehtet maid ovttas lohkat stuorra el-távvalis ja ohcat čilgehusaid teakstabihtáin ja merket sániid. Omd. Biebmu eanuin ja jogain: Lohkat teavstta ja merket luossa, guvžá ja hárri/soavvil. Dás lea veara namuhit ahte ohppiid galgá hástalit lohkat.

Bargogirjjis leat maid bargobihtát jurdda­kárta­hámis. Jurddakárttaid satelihtaid lohku čájeha man galle leat juohke áđas. Dii sáhttibehtet válljet ovtta dahje guokte teakstaoasi maid bures hárjehallabehtet. Jus ohppiid ii hástal lohkat fágateavsttaid, de sii eai goassege hárján dasa. Dat oassi lea earenoamáš dehálaš sámegielat ohppiide. Sii dávjá eai oainne iežaset giela čállojuvvon eará go skuvl­las ja teavsttain maid skuvllas ožžot.

luossa

Vuođđogálggat biebmu ja dearvvašvuohta-fágas kap 1

Vuođđogálggat

Mat leat mielde
  • Njálmmálaš gálggat
  • Máhttit čállit
  • Máhttit lohkat
  • Máhttit rehkenastit
  • Digitála gálggat

Mán láhkái

Čilget mágu/máisttu, tekstuvrra ja oaidnima (BB bargogirjjis: Dovddatgo vuođđomágu?). Ságastit ja kommenteret biepmuid positiivvalaččat/miehtemielalaččat borranbeavddis (BB 6 oahppogirjjis).

Čállit beaivegirjji. Čállit gieđain muitalusa ođđasit (BB 5 oahppogirjjis).

Lohkat oahppogirjeteavstta, lohkat govvateavsttaid. Ohcat dieđuid fágateavsttain (satelihttabargobihtát bargogirjjis).

Ohcat interneahtas biebmoráhkadanneavvagiid (BB 4 oahppogirjjis).

Vuođđogálggat

Luopmánat-cloudberry-pixabay-2130046

Cavgileamit álggaheapmái

Moai ávžžuhetne din oasálastit iešguđet vuođđoealáhusain, jus vejolaš, ja goit murjet, guoli bivdit ja šattuid čoaggit. Makkár máhku/máistu lea? Lea čielggas ahte biebmu boahtá luonddu­riikkas. Ii leat áibbas čielggas buohkaide movt dat «boahtá» lundui ja šaddá luonddus, ja ahte vuosttaš ceahkis leat divrrit dehálaččat gavjemii/pollineremii. Jus lea vejolaš áigodaga dáfus, mannet olggos geahčadit ja ohcat divrriid ja máđuid meah­cis. Moai ávžžuhetne dasa juolludit áiggi, ja dalle áinnas luonddufágain bargat ovttas čielggadit biebmogollosiid.

 

Vahkku 44 lea mágu/máisttu vahkku, ja dan oktavuođas čađahuvvojit ollu doaimmat miehtá riikka. Moai ávžžuhetne din geavahit olles vahkku iešguđetlágan máistindoaimmaide, ja áinnas hárjehallat ođđa máguid/máisttuid ja biepmuid máisttašit.

Dán kapihttala olis heive ohcat visot plakáhtaid/seaidnegovaid mat leat ráhkaduvvon, main čužžot sámi lottiid, guliid, šibihiid, šattuid, ruotnasiid ja elliid namat ja namahusat sámegillii. Darvvihehket daid seaidnái oidnosii buot ohppiide, ja geavahehket namahusaid aktiivvalaččat oahpahusas ja ságaškuššamiin. Gávdnojit spealut maiguin beassabehtet hárjehallat namahusaid.

Dárkkis: https://ovttas.no/.

haksa

Vástádusat ja mearkkašumit bargobihtáide

  1. Čilge mii biebmu lea ja gos dat boahtá!
    (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Oahppi galgá máhttit čilget ahte biebmu lea juoga maid mii borrat ja ahte dat boahtá luondduriikkas. Jus vel máhttá lasihit ahte guolli boahtá jogas, mearas ja jávrris, ja luomi duoddaris ja nu ain, de lea vel buoret.
  2. Čálligoađe beaivegirjji ja čále maid don borat ja jugat juohke beaivve.
    Gos dat biebmu boahtá?
    (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Dát heive leaksobargun/ruovttubargun. Oahppi sáhttá maid sárgut. Moai ávžžuhetne ahte riektačállin ja grammatihkka ii leat dás guovddážis, muhto ahte oahppi čálista veaháš juohke beaivve, ja dan láhkái čájeha iežas doabaipmárdusa ja máhtu/áddejumi.
  3. Manne mii muhtun biepmuid sisafievrri­dit eará guovlluin ja olgoriikkain?
    (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi). Oahppi šaddá smiehttat ja árvvoštallat. Divtte su dan dahkat ja ságastallet dan birra joavkkuin skuvllas. Dannego eai buot borramuššlájat šatta min guovlluin.
  4. Ohcet interneahtas iešguđet biebmo­ráhkadanneavvagiid.
    Makkár borramušat leat dain?
    Gos dat biepmut bohtet? (Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). http://www.mums.no/ ja https://www.barnasmatboks.no leat buorit neahttasiiddut main leat ollu biebmoráhkadanneavvagat. Oahppit sáhttet válljet omd. golbma biebmoráhkadanneavvaga, geahčadit daid ja árvvoštallat gos luondduriikkas dát biepmut bohtet.
  5. Čále Rukses vuoncáš muitalusa ođđasit, muhto Rukses vuoncáža sadjái bijat Rukses vuoncáš ja Fiskes vuoncáš, ja Bussá sadjái bijat Bussá ja Gáica.
    Jurdda lea giellahárjehallan ja persovdnapronomeniid hárjehallan, ja daid mielde vearbbaid sojahit eará persovnnaid mielde/vearbasojaheami oahppat.

6. Čohkkedehket boradanbottus njealjis oktii. Basset gieđaid bures ja boradehket niestti ovttas. Ságastallet ja sáhkkestallet dan birra mii lea niestin guđesge. Ii leat lohpi fuonášit ja nirvut earáid biepmuid!
(Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Jurdda lea dušše hárjehallat positiivva­laččat/miehtemielalaččat ovttastallat ja hárje­hallat positiivvalaččat mearkkašit/cuoigut earáid biepmuid.

7. Burget gievkkanskábiid, jiekŋudanbovssaid ja galmmihanskábiid ruovttuin. Dahket listtu das makkár biepmut din skábiin leat.
(Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Heive ruovttubargun.

8. Vállje muhtun biepmu masa it liiko, dahje masa don jáhkát ahte don it liiko. Dat sáhttá leat muhtun ruonas, šaddu, biergo- dahje varrabuvtta, vuostá dahje gordnebuvtta. Geahččal dan máistit máŋgii ja iešguđetlágan eará biepmuiguin ovttas. Árvvoštala, liikogohtet go dasa? Sáhttibehtet joavkkuin bargat.
(Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi). Hástalus!)

9. Geahččal máistit omd. brokkoli iešguđetlágan hámis; vuššon, varasin, báiston, basso­juvvon ja galmmihuvvon. Árvvo­štala movt du mielas lei brokkoli buoremus ja njálgámus.
(Álbmotdearvvašvuohta ja ealli­nháldda­šeapmi).

Satelihtta-bargobihtát leat jurddašuvvon ohppiid hárjehit ohcat ja gávdnat dieđuid fága­teavsttain. Ii leat jurdda ahte oahpaheaddji galgá divodit ­ohppiid vástádusaid, muhto geahččat ja árvvoštallat man bures son máhttá ohcat/lohkat ja gávdnat dieđuid fágateavsttain. Moai ávžžuhetne maid dán oasi geavahit hárjehalla­mii ja modelleremii/čáje­heapmái. Oahppi ii ­soaitte buot satelihtaide gávdnat vástádusa, ja dat ii daga maidege. Muhtun oahppit soitet lasihit liige satelihtaid. Dat lea maid áibbas ortnegis. (Álbmot­dearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi ja Guoddevaš ovdáneapmi).

Biepmut mearas

Oahppi galgá teavsttas ohcat dieđuid:
1: guolit, 2: mearaeallit, 3: skálžoeallit,
4: lottemonit

Biepmut eanuin ja jogain

Oahppi galgá teavsttas ohcat dieđuid:
1: luosat, 2: vallasat, 3: guvžžát, 4: hárrit/soavvilat

Biepmut jávrriin

Oahppi galgá teavsttas ohcat dieđuid:
1: dápmot, 2: rávdu, 3: vuoskku, 4: hávga, 5: čuovža, 6: hárri/soavvil, 7: njáhká, 8: suorsá/vuojaš

Biepmut duoddaris

Oahppi galgá teavsttas ohcat dieđuid: 1: boazu, 2: giron, 3: jávreguolit, 3: šattut, 4: luopmánat

Biepmut eanadoalus

Oahppi galgá teavsttas ohcat dieđuid: 1: šibihat, 2: ruotnasat, 3: gordni

Biepmut meahcis

Oahppi galgá teavsttas ohcat dieđuid:
1: ealga, 2: njoammil, 3: rievssat, 4: suorssát/čáhcelottit, 5: muorjjit, 6: šattut, 7: jávreguolit

Gos boahtá biebmu?

Čále gos biebmu boahtá; mearas, jogas, jávrris, duoddaris, meahcis, eanadoalus vai eará guovlluin máilmmis? Don sáhtát čállit eambbo dieđuid biepmuid birra. Muhtumat dáin soitet máŋgga sajis ja guovllus šaddat.
(Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi).

  • Bivgi: eanadoalus
  • Boska: meahcis
  • Biergu: mearas, duoddaris, meahcis, eana­doalus, eará guovlluin máilmmis
  • Banána: eanadoalus, eará guovlluin máilmmis
  • Guolli: mearas, jogas ja jávrris, eará guovlluin máilmmis
  • Luomi: duoddaris, meahcis
  • Appelsiidna: eanadoalus, eará guovlluin máilmmis
  • Buđet: eanadoalus
  • Vuostá: eanadoalus, eará guovlluin máilmmis
  • Juopmu/Suvrrarássi: meahcis, duoddaris
  • Njuovvelávki/Rásselávki: meahcis, eanadoalus

Luondduriika

Sárggo dán govvii iešguđetlágan elliid, guliid, lottiid, šattuid ja guobbariid maid olbmot geavahit biebmoráđđin. (Guoddevaš ovdáneapmi).

Dás galgá oahppi ieš árvvoštallat ja sárgut iežas áddejumi mielde. Dán mielde sáhttá oahpaheaddji árvvoštallat leago oahppi ádden guđe luonddu­guovlluin/luondduriikkas dat iešguđet eallit ja šattut maid mii borrat, šaddet ja ellet.

Niitu

Veahket divrriid bissut ja doaibmat min guovlluin. (Guoddevaš ovdáneapmi).

Moai ávžžuhetne jearrat veahki omd. Felles­kjøpet:s gávdnat rievttes muoldda dán bargui.

Divrrit ja biebmu

Sárggo dán borramušlihttái ja juhkanglássii maid don borret ja juhket ikte gaskabeaimálisin. Árvvoštala man láhkái divrrit leat leamaš oassin biebmoráđiid šaddamis. (Guoddevaš ovdáneapmi).

Oahppi galgá sárgut maid ikte (dahje muhtun eará beaivve) borai ja jugai málisin, ja árvvoštallat man láhkái divrrit leat leamaš mielde ráhkadeamen su biepmu ja juhkamuša.

Daga njálggahája

Muhtumat soitet liikot dása, jus dan heive dahkat dan áiggis jagis mas dii lehpet bargame dáid. Dárbbašuvvojit ollu lieđit veaháš njálggahádjii.

Dovddatgo vuođđomágu?

Oahpaheaddji lea iešguđet vuođđomáguid seaguhan čáziin. Nagodat go dovdat daid?
(Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi).

  • Ávdnasat
    5 lihtarmihtu oahpaheaddjái
    Juohke oahppái 5 bábergohpu dahje glása
    Bliánta juohkehažžii
    Bábir ja teipa/liibmabáddi

  • Biepmut
    Sálttit
    Sohkkarat
    Sitronsákta/-sáhppi
    Tonic
    Soyasovsa

Čađaheapmi:

  1. Merke juohke lihtarmihtu čielgasit loguin 1, 2, 3, 4 ja 5. Čále alccat vástádusa báhpirii. Omd. 1 = suvrris, 2 = sálttis, 3 = sohkar, 4 = rihča, 5 = umami.
  2. Deavdde ovtta lihtarmihttui 10 dl loika čázi masa seaguhat 10 tb sohkkariid (sohkar).
  3. Deavdde nuppi lihtarmihttui 10 dl loika čázi masa seaguhat 10 tb sálttiid (sálti).
  4. Deavdde goalmmát lihtarmihttui 10 dl loika čázi masa seaguhat 10 tb sitronsávtta (suvrris).
  5. Deavdde njealját lihtarmihttui 5 dl loika čázi masa seaguhat 5 dl tonic (rihča).
  6. Deavdde viđát lihtarmihttui 10 dl loika čázi masa seaguhat 1 dl soyasovssa (umami).
  7. Oahppit merkejit iežaset glásaid dahje bábergohpuid nummiriiguin: 1, 2, 3, 4 ja 5.
  8. Njorre ohppiide, oktii ain hávális, ja sii galget de árvvoštallat makkár máhku dat lei. Oahppi galgá njálmmi bures doidit ovdalgo fas máistá nuppi, jna. Várut ahte dat maid oahppi oažžu iežas gohppui/nummirii lea seammá nummir go du lihtarmihtus.
  9. Oahppit sáhttet bargat ovttas, guovttis ja guovttis, ja árvvoštallat máguid/máisttuid fárrolaga.
Idea letne viežžan: Eanadoallodepartemeantta oahppo­neavvus: Med smak på timeplanen.

Čilge iešguđetlágan biepmuid

Oahpaheaddji lea láhčán beavdái ieš­guđet­lágan biepmuid. Árvvoštallet makká­rat dat leat, ja merkejehket tabellii.
(Álbmot­dearvvaš­vuohta ja eallinhálddašeapmi).

Dás ferte oahpaheaddji ráhkkanit ja láhčit beavdái iešguđetlágan biepmuid. Oahppi galgá daid merket iežas skovvái, máistit daid, árvvoštallat ja čállit/čilget bargogirjái iežas vásihusaid. Moai ávžžuhetne iešguđetlágan tekstuvrraid, máguid/máisttuid ja temperatuvrraid láhčit. Omd. keavssaid, vuššon bierggu, báiston bierggu, sovtta/lávcca (krem, eggedosis, dahje sufflé), garraláibbi, njálgosiid (sihke sohkar- ja suvrra-), suvrragála, šuhkoláda, sálteluosa, suovasluosa, goikebierggu, šattosmáihlli, banána, joŋaid, gáhku, yoghurtta, rievnnaid, eahppela, liegga teaja dahje liema.

jorri

Válljejehket heivvolaš teakstaoasi oahppo­girjji vuosttaš kapihttalis ja čađa­hehket viežžan­­­diktáhta: https://calliidlagadus.org/do/a­ssets­/vie%c5%be%c5%beandikt%c3%a1hta.pdf. Sáhttibehtet maid dušše muhtun sániid válljet teavsttas ja daiguin čađahit viežžan­diktáhta.

https://www.barebramat.no/inspirasjon/tid-for-a-plukke-blabaer-og-andre-spiselige-ting-i-naturen/?fbclid=IwAR1PbZF3NTRQWn6cF-WetZiVeBNyD1bg1d-yHYMuaDhhMvbQw_5_dIPJegw

Mii ja buot eará ealibat dárbbašit luonddu/meahci/luođu gos sáhttit viežžat biepmu vai mii eallit ja birget. Muhto mii dárbba­šit maiddái sihke geainnuid, el-rávnnji ja minerálaid ávdnasiidda. Danne ásahuvvo industriija váriide, vuonaide ja mehciide gos eallit, guolit ja divrrit borret ja ellet dainna mii doppe šaddá. Dakkár industriija sáhttá leat geaidnohuksen, eará viiddis huksemat, energiijavieččahat dahje minerálavieččahat. Jearahala olbmuid ja loga aviissaid, ja gávnnat leago din guovllus industriija, gos ja makkár. Bargga áinnas ovttas oahppanguimmiin.
(Guoddevaš ovdáneapmi).

Movt jus divrrit jávket?

https://www.nrk.no/hvis-insektene-forsvinner-1.15029017?fbclid=IwAR2ddhzsJ7re4r6dzn7uT8XR0eSPoVYTZfVqg5Xk0lxkqIL__MoudVl0128

Máret Sárá: Luođu láhjit. Borramuš ja dálkkasšattut. Davvi girji. 2012.

Divrrit:
http://samiskbibliotektjeneste.tromsfylke.no/2015/03/03/jovnna-guttorm-solbakk-divrrit-insekter/

  • Kjersti Lunde Rustad: Vulgot Ingrid, Juhána ja gusa lusa. Landbruksforlaget. 1995
  • Kjersti Lunde Rustad: Vulgot Trine, Lásse ja spiinniid lusa. Landbruksforlaget. 1995
  • Karen Marie Eira Buljo: Vulgot Iŋgá Kárine mielde ealu lusa. Landbruksforlaget. 1997

(Dii fertebehtet árvvoštallat leatgo dát girjjit menddo boarrásat lohkat dán áigge.)

  • Eli Annie Juliussen Lorås/Akin Duzakin: Hurra-Liissá Brumme-Line. Iđut. 2019. Rosa gávdná uvllu mii dárbbaša veahki. Rosa veahkeha dan, ja seammás oahppá ollu uvlluid dehálaš eallima birra. Ođđaáigásaš máinnas.
  • Thorbjørn Egner: Speaiskosáhpán ja eará eallit bihce-báhce vuovddis. Grøndahl. 1982