Fágaođastus ML20S: Biebmu ja dearvvašvuohta

Fága birra

Fága relevánsa ja guovddáš árvvut

Biebmu ja dearvvašvuohta lea guovddáš fága ovdánahttit áddejumi biebmodoalu ja dearvvaš­vuođa oktavuođaide. Biepmus ja dearvvašvuođas galget oahppit oahppat plánet ja ráhkadit biepmu ja vásihit borramiid ovttas earáiguin. Fága galgá váikkuhit dasa ahte oahppit ovdánahttet gelbbolašvuođa hálddašit iežaset eallima. Fága bokte galget oahppit oažžut máhtu sámi kulturárbbi birra mas biebmo­árbevierut gullet oktii luondduin ja eallin­vugiin iešguđet guovlluin. Danne lea mávssolaš geavahit sámi doahpa­giid, dajahusaid ja muitalusaid gulahallamis ja ovttas­doaibmamis. Ráhkadit biepmu báikkálaš biebmogálvvuiguin iešguđet oktavuođain dagaha ahte oahppit ohppet birget, ja dat addá maiddái sidjiide áddejumi mat árvvut leat biebmoregiovnnain. Biebmu ja dearvvaš­vuohta galgá leat mielde ovddideamen álbmot­­dearvvašvuođa, biebmoilu ja beroštumi biebmo­gálvvuid šláddjiivuhtii ja borran­vierui­de servodagas. Biebmu ja dearvvaš­vuohta galgá arvvosmahttit kreati­vi­tehta, ovttas­barggu ja čađahannávccaid. Buot fágat galget leat mielde duohtan­dahka­min oahpahusa árvovuođu.

Biebmu ja dearv­vaš­­vuohta galgá praktihkalaš bargguid, suok­kar­­deami ja estehtalaš ovdanbuktinvugiid bokte váikkuhit dasa ahte oahppit ovdá­nahttet beroštumi ja kreatiiva ja hutkás dáid­duid. Sosiála searvevuođa bokte biebmo­ráhkadeamis ja borra­miin galgá fága leat mielde ovddideamen ovttas­barggu, áddejumi, fuola ja árvvusatnima nubbi nubbái, ja bidjat vuođu ovttaárvosaš­vuhtii ja dásse­árvui. Biebmoráhkadeapmi ja borramat leat čadnon oktavuhtii ja árvvasvuhtii. Dihto­mielalašvuohta biebmoárbevieruid ja biebmoriggodagaid girjáivuođa birra Sámis ja davviguovlluin sáhttá addit áddejumi ja eanet beroštumi ja árvvus­atnima kultuvrrain eará osiin máilmmis. Oktasaš referánsa­rámmat sáhttet addit positiivvalaš identitehta­ovdáneami. Biebmu ja dearvvaš­vuohta galgá leat mielde ovdánahttimin kritihkalaš jurddašeami, ehtalaš dihtomiela­lašvuođa ja ovddasvástádusdovddu ­ohppiin, vai sii máhttet válljet biepmu mii lea sihke dearvvaš­­vuođaovddideaddji ja guoddevaš. Oahppo­plána lea vuođđuduvvon sámi árvvuide, gillii, kultuvrii ja servodateallimii.

Guovddášelemeanttat

Dearvvašvuođaovddideaddji biebmodoallu

Biebmoráhkadeami ja ráhkkanahttima ­bok­te borramii galget oahppit beassat vásihit biebmo­­ilu ja ovdánahttit máhtu dorvvolaš biepmu ja dearvvašvuođaovddideaddji biebmo­­­­doalu birra. Dearvvašvuođa­eise­váld­­diid biebmo­rávvagat leat oahpahusa guovd­­dá­žis, ja oahp­pit galget oažžut ádde­jumi oktavuođas gaskal biebmoávdna­siid ja dearv­vaš­­vuođa ja ovdánahttit gelbbolašvuođa máhttit válljet dearvvašlaš ja máŋggabealat biebmodoalu.

Guoddevaš borrandábit ja guoddevaš geavaheapmi

Biepmu geavaheapmi ja válljen váikkuha indiviidii, birrasii ja máilbmái gos eallit. Borra­miid plánema ja biebmoráhkadeami bokte galget oahppit oahppat ávkkástallat biebmo­ávdnasiid ja biebmobázahusaid, ja áddet ahte biebmu lea ráddjejuvvon resursa, vai ohppet guodde­vaš borrandábiid ja šaddet dihtomielalaš geavaheaddjin.

Biebmu ja borramat identitehta- ja kulturovdanbuktimin

Biebmo- ja borrankultuvra rievdá dađi­staga, ja dasa váikkuhit biebmo­ávnnasgeava­heapmi, máhttu, árbevierut ja sosiála dahje oskkolaš norpmat ja árvvut. Biebmoráhka­deapmi ja borramat leat suokkardeami, ovttas­barggu ja ovttashábmema sosiála arenat. Norgga ja eará riikkaid biebmokultuvrraid ja kultuvrralaš doaimmaid deaivvadeamit ovddidit girjáivuođa ja lasihit áddejumi, dihtomiela­lašvuođa ja diehtoáŋgirvuođa. Ná galget oahppit beassat vásihit borranilu ovttas ja ná sáhttet min biebmokultuvrrat sihke ođasmahttojuvvot ja seailluhuvvot.

Vuođđogálggat biebmu ja dearvvašvuohta-fágas

Njálmmálaš gálggat

Njálmmálaš gálggat biepmus ja dearvvaš­vuođas lea máhttit gaskkustit fágalaš imaštalla­
ma ja reflekšuvnna muitalusaid ja sága­stallamiid, digaštallamiid ja ovdanbuktimiid bokte. Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin biepmus ja dearvvašvuođas vuolgá sága­stallamis biebmoráhkadeami birra dasa ahte ovdanbuktit ja digaštallat eanet ahte eanet kompleaksa fáttáid dearvvašvuođa, biebmogolaheami ja biebmosihkkarvuođa birra. Dađistaga fertejit oahppit geavahit eanet fágasániid go galget vuođuštit iežaset vállje­jumiid, dahje go galget searvat fágalaš digaštallamiidda.

Máhttit čállit

Máhttit čállit biepmus ja dearvvašvuođas lea hábmet teavsttaid maid geavaha biebmo­ráhkadeamis ja borramiid oktavuođas. Máht­tit čállit fágas lea maiddái gaskkustit fágalaš gelbbolašvuođa ja máhttit ovdanbuktit oaivi­liid ja válljejumiid. Čállingálggaid ovdá­nahttin biepmus ja dearvvašvuođas vuolgá máhttimis čállit álkes gávppašanlisttuid ja oanehis, ovtta­stuvvon teavsttaid dasa ahte máhttit plánet ja hábmet biebmorávvagiid ja fáluid.

Máhttit lohkat

Máhttit lohkat biepmus ja dearvvašvuođas lea áddet, dulkot ja árvvoštallat biebmorávva­giid, tabeallaid ja illustrašuvnnaid biebmo­ráhkadeami oktavuođas. Lea maiddái áddet ja árvvoštallat áigeguovdilis fágateavsttaid. Lohkangálggaid ovdánahttin fágas vuolgá áddemis álkes illustrašuvnnaid ja ovttastuv­von teavsttaid báhpáris ja šearpmas dasa ahte dulkot ja kritihkalaččat árvvoštallat eanet kompleaksa fágateavsttaid, govvosiid ja tabeallaid iešguđet mediain.

Máhttit rehkenastit

Máhttit rehkenastit biepmus ja dearvvaš­vuođas lea dovdát ja geavahit loguid ja ­volu­ma, deattu, hivvodaga, cuovkkaid, gorre­loguid, áiggi, temperatuvrra ja geome­tralaš govvosiid namahusaid biebmoráhkadeami oktavuođas. Dat lea maiddái rehkenastit ja árvvo­štallat biebmorávvagiid poršuvnnaid ja gaskkustit loguid ja lohkomateriá­laid go galgá buohtastahttit dahje digaštallat fágalaš ja fágaidrasttildeaddji fáttáid. Rehke­­nastingálggaid ovdá­nahttin vuolgá máht­timis geavahit rivttes ­latnja- ja deaddo­ovtta­­dagaid ja ráhkadit álkes diagrámmaid ja tabeallaid dasa ahte máhttit geavahit ieš­guđetlágan matematihkalaš gálggaid biebmo­ráhkadeami plánemis ja čađaheamis. Dasto gullá ovdánahttimii máhttit ráhkadit eanet kompleaksa tabeallaid ja govvosiid čálalaš bargguin.

Digitála gálggat

Digitála gálggat biepmus ja dearvvašvuođas lea máhttit geavahit máŋggalágan digitála resurssaid ja teknologiijaid nannet praktih­kalaš biebmoráhkadangálggaid. Lea maid­dái gaskkustit ja árvvoštallat digitála teaksta-, jietna-, govva- ja filbmafiillaid mat leat áigeguovdilat ja mearkkašahttit fágii. Digi­tála gálggaid ovdánahttin biepmus ja dearvvaš­vuođas vuolgá máhttimis geavahit digitála resurssaid ohcat dieđuid, čuovvut biebmorávvagiid ja ovdanbuktit fáktáid, dasa ahte máhttit geavahit máŋggalágan digitála resurssaid kritihkalaččat árvvoštallat dieđuid iešguđetlágan mediain ja muitalit fágalaš reflekšuvnnaid birra. Ovdánahttin sáhttá maiddái vuolgit álkes teknologiija geavaheamis dasa ahte geavahit guhkás ovdánan teknologiija biebmoráhkadeami oktavuođas.

Fágaidrasttildeaddji fáttát

Álbmotdearvvašvuohta ja eallinhálddašeapmi

Biebmu ja dearvvašvuohta-fágas álbmot­dearv­vašvuođa ja eallinhálddašeami fágaid­­­rasttil­­deaddji fáttás galget oahppit oažžut máhtu biebmogálvvuid ja borrandábiid birra mat leat buori dearvvašvuođa vuođđun. Biepmu ja borramiid plánema ja ráhkadeami bokte galget oahppit oažžut buori áddejumi nationála biebmorávva­giin. Fága galgá leat mielde ovddideamen álbmot­dearvvašvuođa ja eastadit eallinvuohke­dávd­daid. Dat galgá oahpahit eallinhálddašeami ovttaskas oahppái ja leat mielde geahpe­deamen sosiála dearvvaš­vuođa­erohusaid. Borran­searve­vuohta ja prak­tih­kalaš ovttasbargu fágas galgá leat mielde nannemin ohppiid iešdovddu ja sin vásá­husaid gullevašvuođas ja searvevuođas. Biebmo­ráhkadeapmi luonddu iešguđetlágan dálkkiid áigge sáhttá addit hálddašangálgga ja eallinhálddašeami.

 

 

Guoddevaš ovdáneapmi

Biebmu ja dearvvašvuođa-fágas lea guodde­vaš ovdáneami fágaidrasttildeaddji fáttás sáhka deattuhit dan ahte sihke biebmobuvt­ta­deapmi ja biebmogolaheapmi berrejit dáhpá­­huv­vat nu, ahte eai leat vahágin nationála­­laččat eai ge globálalaččat, eai dál eai ge boahtteáiggis. Fága galgá váikkuhit dasa ahte oahppit šaddet dihtomielalažžan sihke ehtalaš ja ekonomalaš áššii­de biebmobuvttadeami ja biebmogolaheami birra ja biebmo­resurssaid juohkimis, vai sii sáhttet dahkat vásttolaš válljejumiid ja ovdá­nahttit buriid árvvuid ja miella­guottuid. Fága galgá váikkuhit dasa ahte oahppit ovdá­nahttet máhtu movt biepmu fidnen laktása globála ja struktuvrralaš ­beliide. Biebmo­lasá­hus, biebmoávnnasgávppa­šeapmi, biebmosuvereni­tehta ja globála ja regionála biebmosihkarvuohta leat guovddáš fáttát. Go ávkkástallá báikkálaš biebmoresurssaid árbemáhtu ja guoddevaš luonddudoalu vuođul, de sáhttet oahppit oažžut áddejumi árvvuin ja vejolaš­vuođain boahtte­áiggis.

Gealbu

Movt Oahpahusdirektoráhtta meroštallá Fágaođastusa ML20 gealbodoahpaga: Skuvla galgá čatnat oahpahusa fágain árvvuide ja prinsihpaide mat leat vuođđun olles oahpahussii.

Fágalaš oahppan lea guovddáš oassi sihke oahppahábmen- ja oahppobarggus vuođđo­oahpahusas. Oahppoplánat muitalit sisdoalu iešguđet fágain ja čuovvovaš gealbodefini­šuvdna lea vuođđun:

Gealbu lea máhttit háhkat ja geavahit máhtuid ja gálggaid vuoi máhttá bir­get hástalusaiguin ja doaimmahit barg­guid oahpes ja amas oktavuođain ja dilálašvuođain. Gealbu mearkkaša ipmárdus ja dáidu smiehttat ja kritihkalaččat jurddašit.

Gealbodoahpaga ipmirdeapmi ferte leat vuođđun skuvlla oahppoplánabargui ja ohppiid fágalaš gealbbu árvvoštallamii. Fágaid gealbomihttomeriid ferte geahččat oktalaččat fágas ja fágaid rastá. Gealboulbmiliid ferte maid ipmirdit ulbmilparagráfa ja oahppo­plána­buktosa eará osiid vuođul.

Máhttu mearkkaša dovdat ja ipmirdit fáktá, doahpagiid, teoriijaid, ideaid ja oktavuođaid iešguđet fágasurggiin ja fáttáin. Gálg­gat lea doaimmaid dahje prosedyraid háldda­šit go galgá bargat bargguid dahje čoavdit čuolmmaid, ja fátmmastit earret eará motorihkalaš, kognitiivva, sosiála, kreatiivvalaš ja gielalaš gálggaid. Gealbodoaba fátmmasta maiddái ipmárdusa ja dáiddu smiehttat ja kritihkalaččat jurddašit fágain, juoga mii lea deaŧalaš teorehta­laš resonneremiid ipmárdusas ja praktihka­laš bargguin. Smiehttan ja kritihkalaš jurdda­šeapmi gullá oktii miellaguottuid ovdánemiin ja ehtalaš árvvoštallannávccaiguin.

Skuvla galgá láhčit dili čiekŋalisoahppamii vai oahppit ovdánahttet ipmárdusa fága guovddáš elemeanttain ja oktavuođain fágas, ja vai ohppet geavahit fágalaš máhtuid ja gálggaid oahpes ja amas dilálašvuođain. Fágain galget oahppit bargat ja oassálastit máŋggabealálaš aktivitehtain mat leat eanet ahte eanet moalkát. Čiekŋalisoahppan fágas mearkkaša hárje­hallat geavahit máhtuid ja gálggaid iešguđet láhkái, vai oahppit áiggi mielde sáhttet birget máŋggalágan fágalaš hástalusaiguin individuálalaččat ja ovttas earáiguin. Skuvlla oahpaheaddjit ja jođiheaddjit fertejit jeavddalaččat smiehttat oktavuođaid birra fágaoahpahusa ja oahpahusa bajit ulbmiliid, árvvuid ja prinsihpaid gaskkas.

 

 

Gealbomihttomearit 7. ceahki maŋŋá

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit:

  • geavahit reaidduid, vuođđo­teknih­kaid ja biebmoráhka­dan­metodaid ráhkadit dorvvolaš ja guoddevaš biepmu mii addá vuođu buori dearvvašvuhtii
  • geavahit áiccuid suokkardit ja árvvo­štallat biepmu máisttuid ja tekstuvrra ja suokkardit biebmo­bardima lihttái guossoheami várás
  • dovdát ja válddahit vuođđomáisttuid ja suokkardit ja digaštallat movt máisttut sáhttet váikkuhit biebmo­preferánssaide ja biebmoválljejupmái
  • geavahit biebmorávvagiid biebmo­ráhka­deamis, maiddái njálmmálaš, ja rehkenastit ja árvvoštallat poršuvn­naid hivvodaga, sihke digitála resurssaid vehkiin ja daid haga
  • čájehit oktavuođaid gaskal biebmo­gálvo­joavkkuid ja biebmoávdnasiid mat leat dehálaččat buori dearvvaš­­vuhtii
  • geavahit biebmomerkema ja biebmo­doallomodeallaid ráhkadit dearv­vaš­laš, máŋggabealat ja guoddevaš biebmodoalu ja reflekteret iežas válljejumiid birra
  • geavahit digitála reaidduid buohta­stahttit ja ságaškuššat sisdoallo­čilge­­husaid ja máidnosiid iešguđet mediain
  • fuolahit, gieđahallat ja ávkkástallat biebmogálvvuid guoddevaš láhkai
  • geavahit árbemáhtu biebmogola­heami birra ja reflekteret iežas biebmogolaheami birra
  • ráhkadit biepmu dolas ja eará árbe­virolaš biebmoráhkadanarenain ja ságastallat borranvieruid birra goađis/lávus ja movt sosiála searve­vuohta borramiin sáhttá leat mielde nannemin buori dearvvašvuođa
  • ráhkadit biepmuid iežas kultuvrras ja eará kultuvrrain ja buohtastahttit biebmogálvogeavaheami ja borran­vieruid, ja reflekteret movt biebmo­árbevierut gullet oktii luondduin ja eallinvugiin iešguđet guovlluin

Gealbomihttomeriid vearbbat

Dása letne gealboulbmiliin čuoldán vearbbaid. Vearbbat muitalit ja dárkkuhit maid oahppit galget bargat biebmu ja dearvvaš­vuohta-fágas: geavahit, omd. reaidduid, teknih­­kaid, meto­daid, modeallaid, árbemáhtu, biebmomerkema ja áiccuid, áicat, suokkardit, árvvoštallat, dovdat, válddahit, digaštallat, rehkenastit, čájehit, reflekteret, válljet, fuolahit, gieđahallat, ávkkástallat, ráhkadit, ságastallat, buohtastahttit

Čuoldit vearbbaid sáhttá veahkehit oahpa­heddjiid fuomášit ja dihtomielalaččat áŋgi­ruš­šat ja viššaleappot válljet čuovvut geavat­laš bargovugiid ja plánet geavatlaš doaimmaide.

Dađistaga árvvoštallan

Dađistaga árvvoštallan galgá leat mielde ovddi­deamen oahppama ja gelbbolašvuođa fágas. Oahppit čájehit ja ovdánahttet gelbbo­laš­vuođa biepmus ja dearvvašvuođas 5., 6. ja 7. ceahkis go ráhkadit, suokkardit ja árvvoštallet biepmu ja borramiid, ja go reflekterejit čuolmmaid birra mat gusket biebmodollui, dearvvašvuhtii ja biebmo­golaheapmái. Oahpaheaddji galgá diktit ohppiid váikkuhit oahpahussii ja arvvosmahttit oahppanhálu máŋggabealat, praktihkalaš bargguid bokte gievkkanis ja eará heivvolaš oahppanarenain. Oahpaheaddji ja oahppit galget gulahallat ohppiid ovdáneami birra biepmus ja dearvvašvuođas. Oahppit galget beassat geahččaladdat. Ohppiid čájehuvvon gelbbolašvuođa vuođul galget oahppit beassat muitalit maid sii orrot máhttimin ja maid máhttet buorebut go ovdal. Oahpaheaddji galgá oaivadit viidá­sit oahppa­ma birra ja heivehit oahpahusa nu ahte oahppit besset geavahit rávvagiid ovddidit iežaset gelbbolašvuođa ráhkadit guoddevaš biepmu mii addá vuođu buori dearvvašvuhtii ja šaddat diehto­miela­laš golaheaddjin ja biebmokultuvr­ra gaskku­steaddjin.

Dađistaga árvvoštallan čájeha progrešuvnna dan láhkái ahte nuoramus oahppit árvvo­štallojit bajimus merkejuvvon mihtuid rájes.

Gáldu: Oahpahusdirektoráhtta