20 / 50
20
ahte
Vuopmanáddjá
ii atnán suohpana ii ge
bissu, muhto dušše čuvddiin čujuhii bohcc o
ala, de dat ain gahčai. Dakkár stuorra noaidi
leamaš lean son. Máskevári alde lea maiddái
okta stuorra bálvvosgeađgi, maid dološ sámit
leat bálvalan ja dasa oaffaruššan bohcc uid.
O
ahpaheaddji
G
ádja
-S
ámmol
– S
amuel
S
amuelsen
–
čilgen
1923. S
on
lei
riegádan
B
uolbmágis
1842
ja
váccii
Á
laheaju oahpaheaiskuvlla
1866-67. S
on
barg
-
gai oahpaheaddjin
sihke
Á
laheajus
, N
juorggámis
ja
R
áttovuonas
,
gosa
son
jámii
.
B
iret
-E
rkke
E
rke
– E
rik
E
riksen
E
rke
(1886-1959) –
ofelastimin dutkiid
M
anker
ja
V
orren
G
olleváris
1950-
logu álggus
. E
rke
čilgii maiddái
V
uopmanádjá
birra
sud
-
nuide
. G
ovva
: E
rnst
M
anker
.
Noaidi Vuopmanáddjá
Buolbmát gielddas gávdnojit guokte stuorra
bálvvossaji, mat gohčoduvvojit
Vuopman
gieddin
. Vuosttas lea Gollevári beaivvebea-
le vielttis Eadjásullo buohta Deanu nuortta
bealde. Nubbi lea Gárcovári beaivvebeale
vielttis Álletnjárgga buohta Deanu nuortta-
bealde. Dáin gittiin leat lavnnji vuolde hir-
bmat ollu bohc očoarvvit ja dávttit. Muhtun
saji ain dál geaigájit čoarvegeažit bajás, ja
čoarvvit leat muhtumat sakka stuorát go
dáláš bohcco čoarvvit, ja nu eatnat. Dáin git-
tiin dovdojit goahtesajit ain dál. Das máht-
tá olmmoš oaidnit ahte dát
Vuopmanáddjá
lea viehka guhkes áigge ain ássan ovtta sajis,
ovdalgo ain sirddii nuppi sadjái. Muitaluvvo