Bálvvosbáikkit ja noaiddesvuohta Deatnogáttis

19 / 50

19
goddesarvvisin bohtet sudno lusa. De dadjá
Bávvos-Niljas oabbásis, ahte son muhtesta
(geaiddesta) iežas goddesarvvisin ja vuolgá
doarrut daiguin. Dadjá Biggá: vuoi vuoi ban
vieljažan, ii nu birge, muhto gal mun vuolg­
gán. Ja nu viehkalii ovddal, lokte helmmiid ja
savdnjilii daid. De doppe ruohtastedje ovc­ i
gumppe, ovcc i čuolmma nammii. (Bávvos-
Bikkás ledje ovcc i máná). Ja de dat gumppet
ruohtastedje daid sarváiguin máttás. Nu jáv-
ke dat golbma suopmelaš noaiddi. Dan eai
dieđe ležžet go goddán dat gumppet daid god­
desarváid vai mo, muhto eai gumppet iežage
boahtán šat ruoktot. Dan rájes leamašlan got­
tit Rástegáissás ja lea ain dál ge.
Bávvos-Niljas ja Bávvos-Biggá
Bávvos-Niljas ja Bávvos-Biggá leigga badjeol­
bmot ja oruiga Spiertta duoddariin. Soai oin­
niiga ahte ii dain gáissáin leat gottit, nugo
Suoma duoddariin. De soai juoiggasteigga got­
ti Suomas Rástegáissá duoddariidda. Ja nu ait­
to goddečora bođii ge Rástegáisái. Muhto Suo­
ma noaiddit fuomášedje dan, ahte Sámi noaid­
dit leat juoigan sin eatnamis gotti eret. De vul­
ge dat dorrui Bávvos-Niljasiin ja -Bikkáin.
Bávvos-Niljas ja -Biggá leigga aiddo čatnan
goddeálddu Gállot buolžžain davábealde Rás­
tegáissá dego oaffarin eatnamii, ahte dan eat­
namis eai galgga gottit jávkat mánáid mánáid
mánáid agis. Soai leigga das dan álddu luhtte
go oaidniba golbma Suoma noaiddi, golbman
Porsáŋgolaš Rasmus Larsen muitalan Lemetaš-Pierai
– Pedar Jalvái. Lemetaš-Piera lei girječálli ja oahpa­
headdji, riegádan badje Jalvvis Ohcejogas 10.04
1888 ja jámii geahpesdávddas Anárii 08.08.1916.
Sabmelažžai máidnasak ja muihtalusak, 1966.
Rástegáisá , bassi várri, gos leat goittot guokte sieiddi,
maid sápmelaččat leat bálvalan, čilge Jacob Fellman gii
lei Ohcejoga báhppa 1820-1832. Govva: Arvid Sveen.