18 / 50
1
Go noaidi gohččojuvvui veahkehit omd. muh-
tuma gii lei buohccán, de son gohčui su
noai-
delotti
viežžat noaidegácci veahkkin dajadet-
tiin:
Heahti dal gohčču du mátkái!
Go buohkat
ledje čoahkkanan, sihke oainnus ja oaidne-
meahttun veahkit, de noaidi válddii eret gah-
pira oaivvis, ložžii boahkána ja vuoddagiid, bijai
goapmiriid čalmmiid ovdii, gopmirdii ja dadja-
lii:
Válmmašit hearggi! Sáhčalit vannas!
Ovdal
go
čákŋalii
«Zammeli» nuppi áibmui, de son
jugistii
ruhpaliepmačázi
(”Rupliimzias») dahje
buolleviinni. De son juoiggadii čákŋalettiin, ja
«luođuidsiellun» galggai de gálgat mohkis omd.
Jábmiidáimmus
dahje
Sáivvus
(gč. maŋŋelis).
Dan botta go son lei dan dilis, de galggaiga
šárat
-
guovttos juoigat ja humadit dán
mana-
heami
«Monatæbme», nu go dat gohčoduvvui,
dassái go noaidi morránii. De noaidi dakkavieđe
juoigagođii
vuollecoami
(vuođđohápmi:
vuolle-
coapmi
,
«vuolet zaabme»), mii lei giittus nisson-
guoktái ja gudnejahtii sudno dáinna juigosiin
man lei oahppan noaidegáccis ja snoallagáccis.
Isaac Olsen čállá ahte snoallandajahusat ledje jo
nu fasttit ahte ii beana ge livčče storrán guldalit
jos livččii ádden daid mat daddjojedje.
Noaiddi goavddis
Dán ležžet šuo
ŋ
ahan
go gottiid juovssahan leat
dološ vuorrasat
ádját oamehasat
De guhkkin gottiid sii
dán gáisái geasuhedje
Ja bohte českkohat
vel spierta čáhpohat
Das ležžet ruovggadan
ja gottit giđđudan
albmát mielkkástallan
bissu jietna bávkán
Das báhče stuorahiid
ja ronuid buoiddahiid
das buiddiid vušše maid
ja márffiid dahke
á
rBevirolaš
coapMi
/
dajahusat
”d
eanu noaidi
”
noaiddástallaMin
. d
earpaMin
BálliMiin
goavdá
. s
árgon
: d
eanu dáiddár
t
ove
c
orneliussen
.