68
gahii ahte moriiduslihkadus dađistaga šattai sierra ásahussan, dat
mearkkaša ahte ásahedje struktuvrraid mas lea fásta jođihangoddi,
čoakkalmashápmi ja oktasaš njuolggadusat das mot galggai eallit
"leastadialažžan".
Muhtun áigge 1870-logus ledje garra digaštallamat galget go
earránit girkus ja ásahit sierra girkoservodaga. Nu goit dahke Amerih-
kás, manne ii maiddái Davvikalohtas? Juhani Raattamaa almmatge
biehttalii, ja nu šattai. Leastadialaččat bisso stáhtagirkus ja ožžo
gástta ja bassi eahkedismállásiid doppe. Dákkár áššiide dárbbašedje
báhpa veahki. Seammás lei deaŧalaš doalahit veaháš gaskka báhpai-
de ja girkui. Leastadialaš birrasis šattai omd. deaŧalaš geahččaladdat
báhpa: lei go son luohtehahtti báhppa – lei go son duođai
oskkolaš
?
Muhtun báhppa Dálbmeluovttas Álttás oassálasttii muhtomin leasta-
dialaš lohkamiidda Lákkovuonas. Lei guhkes čoakkalmas: lohkan
bisttii vihtta diimmu. Maŋŋel lohkama boradedje máŋga diimmu, ja
dalle geahččaladde báhpa. Son fertii vástidit olu jearaldagaid oskkus
birra. Son muitala ieš ahte son ipmirdii ahte ferte gierddahallat, muđui
gal lea vuoittahallan! Son birgii almmatge bures ja dohkkehuvvui áig-
gi mielde buorren báhppan.
Leastadialaš
čađaheapmi
mearkkaša mot galgá eallit ja oskut
leastadialažžan. Dát čađaheapmi mearkkaša máhttit doahttalit iežas
iešvuođaid ii ge čuovvolit máilmmi, muhto seammás čájehit iežas rist-
talaš oskku seammaládje go girku nai oahpaha. Muhtomin leat
leastadialaččat deattuhan dušše nuppi beali ja čuoččuhan iežaset
iešvuođa dan bokte ahte vuostálastet daid ortnegiid ja árvvuid maid
stuoraservodat, oktan girkuin, ovddasta. Eará háve fas leat deattu-
han lojalitehta girkui ja servodahkii, ja omd. aktiivvalaččat searvan
politihkalaš eallimii. Deaŧaleamos lea dattetge dávjjimusat leamaš
deattuhit iežas earálágánvuođa earáid ektui ja čájehit ahte ovddasta
eará árvvuid go mat servodagas muđui gustojit, ja ahte doalaha dan
eallinvuogi ja oskku maid ovddit buolvvat leat čuvvon. Danne leat
leastadialaččain dávjá hui konservatiivvalaš oainnut, sihke teologa-
laččat ja etihkalaččat. Ulbmil lea leamaš čájehit iežaset oskkolaš
identitehta dan bokte ahte leat geavahan sárdnideddjiid eai ge viha-
huvvon báhpaid, sierra čoakkalmasviesuid eai ge girkuid, ja leat gea-
vahan sierra njuolggadusaid maid mielde ellet. Mii guorahallat osiid
dás dárkileappot ja álgit leastadialaš čoakkalmasviesuiguin.