64 / 78
64
Ođđa olmmoš
Olgeš govva áltártávvalis čájeha olbmuid geat leat vuostáiváldán
oskku. Læstadius čuožžu ovddemusas govas ja čippusta sámi nisso-
na ovddabealde geas lea glorie oaivvi birra. Dat lea "Sámeguovllu-
Márjá", nisu gii iežas risttalaš vihtanuššama geažil šattai su
vuoiŋŋalaš "eadnin" ja láidii su ealli oskui. Læstadiusa duohken lea
Juhani Raattamaa guhte šattai Læstadiusa vuoiŋŋalaš árbbolaš. Lei
son guhte organiserii ja jođihii moriiduslihkadusa jahkečuođimolsumii.
Su duohken oaidnit viesu. Dat lea Raattamaa ruoktu Sáivomuotkkis
mii gohčoduvvui "Sámi-akademiijan" danne go doppe gávnnadedje
lihkadusa guovddáš jođiheaddjit ságastallat mot moriidus galggai vii-
dáseappot ovddiduvvot. Doppe ságastalle buot teologalaš čuolmmaid
mat bohciidedje searvegottiin. Raattamaa-dálu sáhtášii várra gohčo-
dit leastadialaš "siidda" guovddážin, danne go dat vuohki mot sága-
stalle lihkadusa áššiid, muittuhii máŋggaládje dološ siida-servodaga.
Raattamaa lei siiddaisit, muhto buohkat barge veahkkin čoavdit
váttisvuođaid mat ain bohciidedje.
Olgeš bealde govas oaidnit náittosbára sallalaga. Dás lea
"luvvenčoavdda" anus. Soaitá ahte dievdu ferte bivdit ándagassii juo-
gaman ovddas maid lea dahkan ja nisu fas cealká sutnje ándagassii
addojumi
"
Jesusa divrras nammii ja soabahusvarrii
"
nu go dahket
leastadialaš árbevieru mielde. Dakka sudno maŋábealde njuikkoda
nisu allagasas. Dat lea dat sámi nisu gii guhká lei eahpidan ja bárti-
dan oskkuinis, muhto gii juovlamánu 7. beaivvi 1844 luovvanii
eahpádusas dan seammás go Gárasavvon-guovllus lei eanandoarg-
gástus. Son govvida maiddái buot eará oskkolaš olbmuid geat ožžot
Čohkkirasa girku áltártávval (Bror
Hjorth dahkan).