66 / 78
66
Čađaheapmi
Ovdalaš áigge lei dábálaš ahte lohkamat dollojuvvojedje olbmuid
ruovttuin gos lei doarvái buorre sadji buohkaide geat háliidedje čuov-
vut sártniid. Muhtomin sáhtii šaddat hui gárži, muhto dat ii lean váttis-
vuohta. Dat lei baicca mielde ovttastahttime olbmuid oktasašvuhtii
gos risttalašvuohta lei guovddážis. Muhto oktasašvuođas lei maiddái
beaivválaš eallin deaŧalaš. Sárdnideapmi galggai doalvut olbmuid jor-
galussii ja
buorádussii
, dat mearkkaša ahte manai bivdit ándagassii
suttuidis ovddas dan olbmos gean vuostá lei verrošan. "Buorádus"
galggai leat geavatlaš
buorideapmi
das mot guhtege elii beaivválaš
eallima: suollagat galge heaitit suoládeames, juhkkit galge heaitit juh-
kamis, giellásat galge heaitit gielisteames jna. Religiovnnas ja eallin-
vuogis lei danne hui lagas oktavuohta ja searvegoddi šattai máŋgii
dego "okta, stuora bearaš". Ja seammaládje go bearašlahtut fuola-
hedje guhtet guimmiideaset, de fuolahedje oskkolaččat mieloskko-
laččaid. Muhtomin ledje nu fuolalaččat ahte šattai jur váttisvuohtan.
Ledje garra njuolggadusat, danne go eai galgan "meannudit seam-
maládje go dát máilbmi".
Máilbmi
lei stuoraservodat – ja girku lei oas-
si "máilmmis". Sámi searvegottiin šattai "máilbmi" dávjá seamma go
dáčča servodat. Danne sáhtte sámi searvegottiin doalahit árbevirolaš
sámi árvvuid, vieruid ja dábiid, maid ii álo sáhttán dahkat servodagas
muđui – "máilmmis". Lassin dasa ahte addit oadjebasvuođa sielu
agálaš vuorbbi dáfus, adde leastadialaš searvegottit danne maiddái
čielga ja dánbealát oadjebasvuođa sámivuođa ja sámi vieruid ja árv-
vuid dáfus.
Searvegottiin gulle maiddái sártniid sámegillii ja sáhtte lávlut
sálmmaid iežaset gillii. Doppe sárdnidedje dievddut ja nissonat geain
lei sámegiella eatnigiellan, ja sátni jođii váimmus váibmui. Sámegiella
šattai searvegotti "váimmugiellan", muhto girkus ja muđui servodagas
lei dárogiella vuosttašgiella. Dáruiduhttin šattai dađistaga garraseab-
bon 1800-logu maŋit oasis, ja jahkečuohtemolsumis galggai máhttit
hupmat dárogiela jus oba galggai ge beassat oastit dan eatnama gos
iežas dállu lei! Norgga girkus ja skuvllas ožžo báhpat ja oahpaheadd-
jit maiddái ekonomalaš bálkkašumi go ovddidedje dárogiela. Muhto
leastadialaš searvegottiin lei dilli nuppeládje: doppe ledje sámi sár-
dnideaddjit geat hupme ja sárdnidedje sámegillii. Moriiduslihkadusas
ledje nanu ruohttasat Sámis ja Læstadius gulai ieš sámi sohkii ja
máhtii sámegiela. Pastoraleksámenistis 1843:s lei son maiddái
almmolaččat čuoččuhan – sámegillii! – ahte sápmelaš lea buoret
olmmoščearda go láddelaš ja dáčča (julevsámegillii:
sabmelats lä pu-
roeb almatjsjärda go Laddelats ja Dadtja
). Ja go moriiduslihkadus