Background Image
Table of Contents Table of Contents
Previous Page  46 / 74 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 46 / 74 Next Page
Page Background

45

Muhto báddi lei ain beare oanehaš. Son válddii vel ovtta bátti,

muhto váillui ain bihttá ovdal go sáhtii čatnat bártnáža gitta. Man

olu bátti ain de válddii, de lei juohke háve beare oanehaš. Eará

nissonat geat čužžo ja gehčče, boagustišgohte go oidne mot Yas-

hoda bártidii. De boagustišgođii Yashoda maid. Loahpas go Krish-

na oinnii ahte eadni lei visot bivastuvvan bárttiid sisa, divttii son

iežas čadnot vai lea siivui. Dainnalágiin čájehii Krishna ahte son

vuollána iežas bálvaleddjiid dihte vaikko juo lea friddja ja lea

buohkaid Ipmil.

Eará muitalusain deaivat Krishna guođoheaddjin. Su čuvodit dávjá

eará guođoheaddji nissonolbmot geat leat ráhkásnuvvan sutnje ja

muhtomin dánsot ja lávlot sii ovttas. Dákkár muitalusat leat govvádu-

sat sis geat bálvalit Krishna. Go nissonolbmot dánsejit Krishnain, de

muitaluvvo ahte oanehis boddu orru sidjiide dego miljovnna jagi.

Muhtumat guođoheaddji nissonolbmuid isidiin, áhčiin dahje vieljain

gildet sin dánsumis Krishnain, muhto das ii leat ávki. Ipmilin lea

Krishna juohke sajis ja buot ealli sivdnádusain. Go sii dánsejit Krish-

nain, de leat ipmilvuođa bálvaleame.

Rituálat ja bálvaleapmi

Hinduismma rituálat čađahuvvojit tempelis ja ruovttus. Tempel lea ip-

miliid orrunsadji ja dohko mannet olbmot dárbbu mielde, ovdameark-

ka dihte stuora festiválaid oktavuođas. Okta hindu-tempel lea dábá-

laččat vihahuvvon ovtta ipmilvuhtii, muhto sáhttet maid leat olu govat

eará ipmiliin. Hinduide čájehit buot ipmilat iešguđetge beliid váldo-

ipmilvuođas. Tempelis čađahit báhpat beaivválaš rituálaid ipmilvuođa

gudnin ja oaffaruššet biepmu, suovvasa ja liđiid. Basiid áigge vulget

olu hindut bassivádjoleaddjin bassi báikkiide, omd. Varanasi-gávpogii

gos bassi Ganges-johka lea. Olu hindut háliidit orrut iežaset maŋe-

mus eallinbeivviid doppe danne go muitaluvvo ahte son guhte jápmi-

ma maŋŋel geavvá johkii, oažžu bestojumi.

Dábálaččamus rituála hinduid gaskka lea

Pudsja

(sáhttá maid

čállit

Puja

). Dan sáhttá čađahit tempelis, muhto dábálaččat čađahit

dan ruovttus juohke iđida. Rituála nanne oktavuođa bearašlahtuid ja

dan ipmila gaskka maid bearaš bálvala. Muhtun eŋgelas hindu muita-

la mot sii čađahit

pudsja

su ruovttus:

“Mii lihkkat árrat danne go galgat bargui. Álggos basadit vai leat

ráidnasat

pudsjai

, ja dasto juhkat ovtta gohpu deaja ovdal go vies-

soáltár gárvvistuvvo. Áltára leat mii ráhkadan smávva skábii

gievkkanis. Skábeuksa lea váldon eret ja hildut leat ráhkaduvvon