49 / 74
48
Buddhisma
Gii lea buddhista?
Buddhista lea dakkár guhte cealká čuovvovaš dovddastusa:
Mun ohcalan dorvvu Buddhas.
Mun ohcalan dorvvu dharmas (buddhismma oahppa).
Mun ohcalan dorvvu sanghas (muŋkkaid ja nonnaid searvevuohta).
Dat ahte “ohcalit dorvvu” mearkkaša bivdit veahki ja suodjalusa dan-
ne go lea luohttámuš juogamasa. Buddhisttat eai dárbbaš oskut mak-
kárge ipmilii dahje profehtii maid muhtun ipmillaš fápmu lea sádden.
Buddhismma historjjás
Ii leat álo álki earuhit historjjá ja legeanddaid buddhismma muitalu-
sain Buddha birra. Su namma galgá leamaš
Siddharta Gautama
. Son
riegádii nuortadavvi-Indias sullii 560 jagi ovdal min áigerehkenastima
ja jámii go lei sullii 80 jagi boaris. “Buddha” lea gudninamahus mii
mearkkaša
dat guhte lea morránan
. Su áhčči lei báikkálaš fyrsta ja
Siddharta šattai bajás rikkis ruovttus. Son náitalii nuorran ja oaččui
ovtta bártni. Muhtun áiggi maŋŋel guđii son ruovttus ja vulggii eallit
askehtan. Muhtun jagiid maŋŋel gávnnai son čovdosiid iežas ohca-
mii, ja eallima loahpa geavahii son bagadallat earáid.
Dalle go Buddha elii, organiserejuvvojedje muhtumat su čuovvo-
leddjiin muŋkasearvevuhtii. Maŋŋel Buddha jápmima šattai
dárbbašlaš čielggadit maid sin hearrá lei dadjan ja dahkan. Dan dah-
ke ráđđečoahkkimiin gos muŋkkat barge guhká čohkket muitalusaid
Buddha birra ja mearridit mot galggai ipmirdit ja doaimmahit su oah-
pa. Buot dát čohkkejuvvui stuora čálačoakkáldahkii mii čállojuvvui
pa-
ligillii
. Dát čálačoakkáldat gohčoduvvo
Tipitaka
, mii mearkkaša “gol-
bma gári”, danne go dat čállojuvvojedje pálbmalasttaide maid vurkko-
dedje bárgiduvvon gáriid siste.
Indias šattai buddhisma stáhtaoskun gonagas
Ashoka
vuolde
(sullii 270-232 omá). Son ovddidii buddhismma iežas riikkas dan bok-
te ahte huksii kloastariid miehtá riikka. Gonagas Ashoka dáhtui ahte
su stivra galggai leat vuođđuduvvon eahpe-veahkaválddálašvuođa
oahpa nala (
ahimsa
), ja son barggai ovddidit ideálaid nu go muttolaš-
vuođa, láđisvuođa, gierdevašvuođa ja vánhurskkisvuođa.