27 / 74
26
Álggos eai lean gallis geat jáhkke go Muhammad muitalii iežas
almmustusaid birra. Sii oaivvildedje ahte son fallehii dan oskku mii sis
juo lei, ja vuosteháhku sutnje šattai maŋážassii nu stuoris ahte dat
geat su dorjo, šadde báhtarit gávpogis. Muhtumat sis bisánedje muh-
tun gávpogii mii maŋŋel oaččui nama Medina, mii mearkkaša Profeh-
ta Gávpot. Riiddut dán gávpogis dahke ahte Muhammad bovdejuvvui
dohko čoavdit váttisvuođaid. Muhammad válddii vuostá fálaldaga ja
guđii Mekka jagis 622 mmá. Dát jahki rehkenastojuvvo nollan mus-
liimmalaš áigerehkenastimis.
Medinas váldui Muhammad bures vuostá. Measta olles gávpot
čuovvolii su. Son válddii maiddái máŋga eamida. Jiellateamida nam-
ma lei Aisha ja lei dušše ovcci jahkásaš go náitaleigga. Son šattai
deaŧalaš diehtogáldun Muhammada eallima dáfus go čohkkegohte
dieđuid su birra maŋŋel go lei jápmán. Muitalus Muhammada birra
čállojuvvui girjái ja gohčoduvvo
hadith
.
Go Muhammad lei Medinas, de ii lean son dušše sin oskkolaš
jođiheaddji, muhto maiddái politihkalaš ja militeara jođiheaddji. Son
láidestii iežas čuovvoleddjiid máŋgga soađis Mekka vuostá dassážii
go loahpas sohppojuvvui vearjoluoitta. Muhtun jagiid maŋŋel válddii
Muhammad badjelasas fámu maiddái Mekkas, ja áiggi mielde šattai
olles arábalaš njárga musliimmalaš gehččui.
Maŋŋel Muhammada
Vaikko Muhammadis ledje máŋga eamida, de ii lean sus oktage bárd-
ni. Go son jámii jagis 632, de válljejuvvui su vuohppa Abu Bekr, Aisha
áhčči. Abu Bekr oaččui namahusa
kalif
mii mearkkaša sadjásaš. Go
son jámii guokte jagi maŋŋel, de fertii ođđa kalif válljejuvvot. Su nam-
ma lei Umar, ja čuovvovaš kalif guhte válljejuvvui, lei Uthman. Kalifa
jođiheami vuolde soahtagohte leavvadit isláma. Dat geat háliidedje
doalahit iežaset boares oskku, sáhtte dahkat dan veaháš alit vearro-
máksima ovddas.
Dat njeallje vuosttaš kalifa leat isláma nuppi váldosuorggi, sunni,
mielas ideála jođiheaddjit. Nubbi váldosuorgi, shia, bohciidii go vuos-
tálaste kalifaid válljema. Njealját kalifa mii válljejuvvui, lei Ali. Son lei
Muhammada vilbealli ja lei náitalan Fatimain, ovttain Muhammada
nieiddain. Shia-musliimmat oaivvildit ahte dušše Ali ja su
maŋisboahttit sáhtte leat oskkolaččaid jođiheaddjit. Ali gottahalai jagis
661 ja válljejuvvui ođđa kalifa mii ii lean bearraša sogas. Danne
stuibmidii bárdni Hassan jagis 680. Ledje stuora riiddut Karbalas mii
lea dálá Irákas. Dán soađis gottahalai Hassan. Dát soahti lei deaŧalaš
dáhpáhus maid shia-musliimmat ain muittašit. Basit gohčoduvvojit
ashura
.
Abu Bekr, Muhammada vuohppa gii
šattai kalifan.