33 / 74
32
Muhtun beaivvi go Profehta Muhammad lei olbmuid luhtte, bođii
muhtun olmmái su lusa ja jearai: “Mii lea osku?” Son vástidii: “Dat
lea oskut Ipmilii, su eŋgeliidda, eallimii mii čuovvu dán maŋis, pro-
fehtaide ja bajásčuožžileapmái”.
“Ja mii lea isláma?” jearai olmmái. “Isláma,” dajai Profehta, “lea
gudnejahttit Ipmila, ahte ii bálddas su ovttainge, doahttalit rohko-
sa, máksit buresbirgenvearu ja fástut go lea ramadan”.
“Ja mii lea dat ahte dahkat buriid daguid (
ihsan
)?” jotkkii olmmái.
“Dat lea bálvalit Ipmila dego livččet oaidnime su. Danne go vaikko
don it oainne su, de son oaidná du”.
Jihad
Sátni
jihad
mearkkaša doarrun, ja muhtun musliimmaide mearkkaša
dat ahte lea musliimmalaš geatnegasvuohta doarrut dego soađis
dakkáriid vuostá geaid navdet isláma vašálažžan. Eanas musliimmai-
de dattetge ii mearkkaš jihad ahte galget soahtat olgguldas vašálač-
čaid vuostá. Jihad lea vuosttažettiin vuoiŋŋalaš doarrun buot bahá
vuostá maid gávdná iežas eallimis, váimmus ja mielas.
Sharia
Sharia leat njuolggadusat dan láhttema ja daid lágaid dáfus maid
musliimmat oaivvildit ahte Ipmil lea almmustahttán. Njuolggadusat
galget leat bagadussan dievdoolbmuide ja nissonolbmuide das mot
sii galget eallit. Go bargá riekta, de šaddá ráfi ja vuoiggalašvuohta
dán máilbmái. Ipmil bálkkašuhttá dákkár daguid, muhto bahádaguid
fas ráŋggášta. Sharia rehkenastojuvvojit islámas bistevaš ja rievdda-
keahtes njuolggadussan danne go olbmo luondu ja sin vuođđo-
dárbbut eai rievdda. Muhto go olbmuid servodagat rivdet, de sáhttá
musliimmalaš servodat, oahppavaččaid bagadusain, dulkot sharia nu
ahte sáhttá heivehuvvot ođđa dilálašvuođaide. Olu musliimmalaš riik-
kain gávdnojit sierra sharia-duopmostuolut gos leat duopmárat geat
máhttet isláma lágaid. Ráŋggáštusat leat dávjá hui garrasat go buoh-
tastahttá oarjemáilmmi láhkaásahusaiguin.