20 / 74
19
juvddálaččaid čuovvugoahtit sin oskku ja gilde juvddálaččaid čuovvu-
mis Movsseslága. Sii ceggejedje maiddái bácci greikkalaš Zevs-ipmi-
lis Jerusalem tempelii. Dán atne juvddálaččat bilkun Ipmila vuostá ja
šadde garra riiddut dan amas stivrra vuostá riikkas. Vuostálastit mat
gohčoduvvojedje
makkabeerin
(
makkabi
mearkkaša “veažir”), vuite
máŋgii gonagasa soahteveaga badjel ja nagodedje loahpas fas váldit
Jerusalema iežaset háldui. Go dat lei dahkkon, de njeide sii Zevs-
bácci tempelis ja vihahedje tempela ođđasit Ipmilii gudnin.
Hanukka
mearkkaša “vihaheapmi” ja ávvuduvvo dán dáhpáhusa muitun.
Bar Mitzvah
Bar Mitzvah
leat basit goas ávvudit bártniid geat devdet 13 jagi ja
geat galget rehkenastojuvvot rávisolmmožin oskkolaš oktavuođas.
Šaddat rávisolmmožin mielddisbuktá ahte dan rájes lea alddis ovd-
dasvástádus iežas válljemiid ja daguid dáfus. Vástideaddji basit
nieiddaid dáfus gohčoduvvo Bat Mitzvah, muhto dán eai ávvut buot
juvddálaččat. Ovdal go rituála čađahuvvo synagogas, lea bárdni dah-
je nieida ožžon oskkuoahpahusa muhtun rabbiinnas. Rituála okta-
vuođas gohččojuvvo dasto synagoga ovdageahčái lohkat bihtá Toras
hebrealaš gillii.
Váttis áiggit
Romalašriikka áigge vávje dávjá juvddálaččaid danne go sii doala-
hedje nu nannosit iežaset oskkus ja dainnalágiin hástaledje Keaisára
máidnuma. Dat dagahii ahte sii muhtomin vásihedje
progomaid
(god-
dalemiid). Go risttalaš girku beasai fápmui 300-logus, de bohte ristta-
laččaid ja juvddálaččaid dološ vuostelasvuođat oidnosii. Olu risttalač-
čat sivahalle juvddálaččaid goddán Jesusa. Go juvddálaččat biehtta-
ledje Kristusa, de oaivvildedje oallugat ahte Ipmil lei hilgon juvddálač-
čaid ja ahte stáhtas danne lei sihke riekti ja geatnegasvuohta vuostá-
lastit juvddálaččaid. 500-logus dahkkojuvvojedje juvddálaččat vuolit
dási olmmožin, geat eai beassan almmolaš ámmáhiidda, ja lei jáp-
minráŋggáštus jus huksii synagogaid. Vaikko muhtun risttalaččat vár-
rejedje juvddálaš oaguheami vuostá, omd. Berhard av Clairvaux
(1100-logus), de ledje dákkár anti-semihtalaš guottut mat ledje gas-
kaáiggi ruossagárgideami vuođđun ja maŋemus čuohtejagiid juvd-
dálašogohallan vuođđun Eurohpas. Ogohallamat ledje áigodagaid
mielde ja sáhtte leat hui veahkaválddálaččat. 1800-logu loahpa-
geahčen badjánii juvddálaččaid gaskkas lihkadus maid Theodor
Herzl jođihii ásahan dihte ođđa juvddálaš stáhta Palestiinái. Dainna
lihkostuvve easka 1948:s maŋŋel go sullii 6 miljovnna juvddálačča
Theodor Herzl (1860-1904).