11 / 78
11
Læstadiusa eallin ja doaibma
Geafes ja ovttageardásaš nisu náitalii 40-jahkásažžan muhtun 50-jah-
kásaš leaskkain geas lei gal veaháš oahppu, muhto go lei nu geafi, de
fertii geahččalit háhkat birgejumi muhtun láttegilis áibbas ávdin guovl-
lus gos dušše gumppet, boaimmážat, njoammilat ja rievssahat orro.
Nie álggaha Læstadius muitalusa iežas ja iežas bajásšaddama birra.
Son muitala ahte eadni lei jaskes ja gierdevaš nisu. Muhtomin sáhtii
leat váivvis ja julmmut. Áhčči gal baicca lei movttegis olmmái, muhto
lei maiddái beakkán boarka, erenoamážit go lei juhkan.
Eadni,
Anna Magdalena Johansdotter
gulai sámi sohkii ja bođii
Gausträskas, Suorssás (Sorseles). Áhčči,
Carl Læstadius
, gulai sámi
sohkii mas golbma buolvva ledje bargan báhppan iešguđetge báikkiin
Bihtán-Sámis. Ovdal go náitaleigga, lei son bargan Náššaváris ruv-
kiin. Go ruvket heaittihuvvojedje, geahččalii son ođđaássin moadde
miilla oarjjadavábealde Árjjatluovi. Sii elle bohccočorvviid dapme-
vuoššamiin, bivdduin ja guolástemiin. Lars Levi riegádii dán ođđa-
ássibáikkis ođđajagemánu 10. beaivvi 1800. Bearrašii lei hirbmat vát-
tis birget ođđaássin, ja muhtun áiggi maŋŋel šadde fárret. Sii ožžo
orrunsaji muhtun eará ođđaássi luhtte lagabus Árjjatluovi girkobáikki.
Doppe riegádii Lars Levi viellja,
Petrus Læstadius
, guovvamánu 9.
beaivvi 1801. Bearaš lei gili geafimusaid searvvis. Áhčči lei bivdo- ja
guolástanmátkkiin eanas áiggi jagis, ja eadni fas doalai dálu nu bures
go sáhtii. Lei garra eallin ja 1808:s fárrii bearaš dan bártni lusa maid
áhčči lei vuosttaš náittusdilis ožžon. Su namma lei
Carl Læstadius
(1775-1816) ja lei báhppan Huhttánis. Doppe ožžo buori ruovttu.
Vielljabealli šattai maiddái buorren oahpaheaddjin mánáide. Lei várra
doppe gos Lars Levi beroštišgođii luonddus, danne go Carl lei maid-
dái áŋgiris botanihkkaberošteaddji lassin báhppaámmáhii. Lars Levis
bisui dát seamma beroštupmi olles eallima.
Go viellja Carl jámii 1816:s, de fertiiga vieljaš guovttos Lars Levi
ja Petrus vuolgit máilbmái ja birgegoahtit ieža. Soai fárriiga Härnö-
sandii gos jotkkiiga skuvlavázzima. Maŋŋel eksámena jotkkiiga lohkat
Uppsala universitehtas. Botanihkka lei ain Lars Levi stuorámus be-
roštupmi, muhto earát movttiidahtte garrasit vieljažagaid lohkagoahtit
báhppan. Dán neavvaga čuovuiga ja álggiiga teologiija lohkat. Soittii
leat soga árbevierru mii mearridii sudno ámmáha. Sihke sudno áddjá,
máttaráddjá ja máttarmáttaráddjá ledje leamaš báhpat. Vieljaš guok-
tás lei hui lagas oktavuohta. Soai logaiga ovttas, válddiiga eksáme-
niid ovttas ja vihahuvvuiga báhppan seamma beaivvi, guovvamánu
20. beaivvi 1825.
Petrus Læstadius, Lars Levi viellja.
J. Cardon litografiija, s. 1840.
Carl Erik Læstadius (1775-1816),
báhppa, Lars Levi vielljabealli.