9 / 78
9
ráŋggáštit sápmelaččaid jus eai dohkkehan oahpahusa váldit vuostá.
Maŋŋel válddii bisma sámi mánáid iežas gárdimii gos son lágidii sid-
jiide oahpahusa. Maŋŋel skuvlla sáddejuvvojedje sii ruoktot gos gal-
ge bargat oahpaheaddjin iežaset olbmuide. Maŋŋel go bisma Bredahl
jámii 1672:s, de loahpahuvvui girku bargu sápmelaččaid gaskkas.
Ruoŧa ( ja Suoma) bealde lei maid eiseválddiin beroštupmi sámi
álbmogii, ja doppe ledje stuorát resurssat doaimmahit barggu. 1632:s
ásahuvvui skuvla sápmelaččaide Likšui. Dát skuvla galggai oahpahit
sápmelaččaid oahpaheaddjin ja báhppan. Danne gávdnojedje sámi
báhpat ruoŧa beale Sámis 1600-logus juo.
Norgga bealde álggahuvvui mišuvdnabargu sápmelaččaid gask-
kas duođas 1716:s go dánskalaš gonagas ásahii mišuvdnasearvvi ja
attii ovddasvástádusa dása muhtun báhppii Romsdálas,
Thomas von
Westenii
(1682-1727). 1700-logu vuosttaš bealis doaimmahedje
stáhta ja girku aktiivvalaš mišuvnna sápmelaččaid ektui. Dat mield-
disbuvttii ahte sápmelaččat oidne girku ođđa čalmmiiguin.
Mišuvdnabargu eaktudii ahte sápmelaččat galge oažžut risttalaš-
vuođa iežaset gillii, ja mišunearat galge ieža eallit sápmelaččaid
gaskkas sin eavttuid mielde, eai ge ámmátolmmožin guhkkin eret
sámi eallinvuogis. Seammás lei mišuvdna stuora áittan árbevirolaš
sámi oskui. Mišunearat atne dán eahpeoskun ja muhtun mišunearat
Sámeskuvllat mat huksejuvvojedje
1700-logus.
—— Otná riikkarádji
Thomas von Westen,
"Sámi apostal" (1682-1727).